5
VELAATAN KOULU / PELTOMAA
1187
Etelä-Arolan tie 172, Ahoi-3-33
yksityisomistuksessa
A. Männistö 1931
K III: kulttuurihistoria
Velaatan ensimmäinen koulu raken-
nettiin Yrjölän mailla olevalle Santa-
harjulle vuosina 1905-1906. Sen malli-
na oli Padustaipaleen koulu pienin pa-
rannuksin. Kymmenen vuotta toimit-
tuaan koulu paloi tammikuussa 1917.
Sen jälkeen väliaikaisena kouluna toimi
Kurjenlahden pihapiirin asuinraken-
nus vuoteen 1931.
Uusi koulutalo päätettiin rakentaa
Kurjenlahden maista erotettavalle pel-
topalstalle lähemmäksi Velaatan kylän
keskustaa. Rakennusmestari A. Män-
nistön suunnittelema koulu tehtiin nyt
tiilestä kolmeen tasoon: alakerrassa oli
mm. keittola, välikerroksessa luokka-
huoneet ja yläkerrassa opettajien asun-
not. Rakennusmestari L. Mätäsniemen
urakoima koulu oli valmis syksyllä
1931 ja vihittiin tammikuussa 1932.
(Pirilä 1951)
Klassisismihenkinen rakennus on
rapattu ja aumakattoinen. Molempien
oppilassisäänkäyntien yläpuolella on
päätykolmiollinen kapea katos. Asun-
tokerroksen keskellä on pieni tuule-
tusparveke. Luokkakerroksen ikkunat
ovat yleensä korkeita kahdeksanruutui-
sia, asuntokerroksessa kuusiruutuisia.
Koulun ulkorakennus rakennet-
tiin kahdessa vaiheessa. Sauna, navetta
ja ulkokäymälä ovat 1930-luvun alusta,
asunto-osa 1950-luvulta. Hirsiraken-
teinen ja osin hirsipintainen rakennus
on vielä käytössä, mutta navetta on
varastona.
Koulu muuttui aikaa myöten luon-
tokouluksi, kunnes sekin siirrettiin Te-
rälahteen vuonna 2002. Rakennukset
myytiin yksityisille, jotka ovat käyttä-
neet tiloja asuntona. (Schimberg)
Koulun länsisivu. KN 007
Koulu pihan puolelta. KN 007
Oik. Kunnostettu rivikäymälä.
KN 007
Vier. Vanha välituntipiha. KN 007
5
VELAATAN PIRTTI
1188
Nuutilanlahdentie 31, Ahoi-3-41
Pohjois-Teiskon Nuorisoseura r.y.
K III: kulttuurihistoria
Teiskon pohjoisosan seurat päättivät
rakentaa yhteisen toimitilan, jota var-
ten perustettiin Pohjois-Teiskon Seu-
rojen Pirtti ry. Lahdenpohjan tilasta
saatiin keskeinen, tasainen tontti, ja sil-
le rakennettiin vv. 1937-38 funkistyy-
liin tasakattoinen, osittain kaksikerrok-
sinen hirsirakennus. Lahdenpohjasta
lohkottu Pirttinummi-niminen tila re-
kisteröitiin vuonna 1939.
Pohjois-Teiskon
nuorisoseura
perustettiin muistitietojen mukaan
vuonna 1947. Pirtti lahjoitettiin sille
2.8.1948. Talosta tuli koko alueen har-
rastustoiminnan keskus.
Myöhemmissä remonteissa tasa-
katto on muutettu harjakatoksi ja koko
rakennus on korotettu tasakorkeaksi.
Vuosina 1971-72 taloon rakennettiin
yksikerroksinen lisäsiipi, johon saatiin
sosiaalitilat. Vuonna 1988 uusittiin
ikkunat, seiniä eristettiin ja levytettiin
alaosasta karaattilevyllä. Peltikatto uu-
sittiin v. 2003. (Jokinen1)
Pirtillä on merkittävä rooli maa-
seudun elämäntapaa ja paikallisidenti-
teettiä ylläpitävän toiminnan keskukse-
na ja osana ”Velaatan valtakunnaksi”
kutsuttua rakennuskokonaisuutta.
Pirtti nykyasussaan. KN 007
Pirtin logo: alkuperäinen muoto.
Risto Jokinen 008
Tanssit pirtillä. Risto Jokinen 008
Tanssijuliste. KN 007
55
JOKISEN KAUPPA / KOIVIKKO
1189
Velaatantie 445, Ahoi-3-61
Alpar-Invest Oy
K III: kulttuurihistoria
Juuse Jokinen oli aloittanut kaupanpi-
don Velaatassa todennäköisesti jo ennen
1950-lukua. Hänen poikansa Antti tuli
toiminnan jatkajaksi ja halusi tehdä suu-
remman liiketalon vanhan lähelle, sillä
uusi tieyhteys Teiskosta Ruovedelle toi
paljon uusia kulkijoita Velaatan keskus-
taan. (Arajärvi 1979, Malmi)
Koivikko-niminen tila lohkottiin
Lahdenpohjan tilasta Velaatan Pirtin
vierestä ja rekisteröitiin v. 1960. Sille
rakennettiin v. 1962 kaksikerroksinen
puurakennus, jonka alakerrassa oli kaup-
pa, baari, asunto ja varasto; yläkerta oli
vielä osittain tyhjillään. Posti tuli yksiker-
roksiseen siipirakennukseen vuokralai-
seksi hyvin pian, ja Jokinen avasi myös
kirjakaupan. Pihalla oli polttoaineen
jakelupiste ja puhelinkioski. (Jokinen2,
Teiskon Joulu 1967)
Rakennusta laajennettiin 1960-luvun
lopulla yläkertaan ja baarin laajennuksel-
la sekä v. 1972 autotalleilla ja asuintiloilla.
Velaatan baarista muodostui koko tie-
noon keskipiste. ”Antti oli vanhanajan
kauppias. Kaikkea tavaraa oli saatavissa
ja mihin aikaan tahansa. Matkaajat muis-
tavat Velaatantien varren suuret kyltit,
jotka kertoivat millä kielillä Antti Jokisen
kauppakeskuksessa palveltiin” (Teiskon
Joulu 1970, Mäenpää 1973, Malmi)
Antti Jokinen lopetti kaupan vii-
meisten kyläkauppiaiden joukossa 1990-
luvun lopussa. Baari toimi senkin jälkeen
vielä muutaman vuoden. (Jokinen1)
Kun Antti kuoli v. 2005, rakennuksessa
ei käyty enää kauppaa. Nykyisin yläkerta
ja osa alakerrasta on asuinkäytössä.
Kauppa v. 96. (Taimi Jokinen)
”Velaatan valtakunnan” tunnukset.
www. velaatta.com
Antti kaupanteossa. ALJ 999
Kauppa nykyasussaan. KN 007
Dostları ilə paylaş: |