Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri
Yüklə 33,32 Mb. Pdf görüntüsü
|
- Bu səhifədəki naviqasiya:
- KUKONHARJA 1190
- VALKEENIEMI 1191
- Kaanaa-Vehokylä-Ukaa 59 NIEMI
- KAANAAN KOULU 1193
56 KUKONHARJA 1190 Velaatantie 613, Jutila-1-54 yksityisomistuksessa RM III: rakennushistoria, maisema Kukonharjan torppa on perustettu v. 1801. Se lohkottiin Kauppilasta itse- näiseksi tilaksi ja rekisteröitiin v. 1910. Paikalla on ollut asutusta jo aikai- semmin, sillä torppa on merkitty isoja- kokarttaan 1700-luvulla. Vanha torppa oli lähellä nykyistä pihapiiriä. Se on maisemallisesti näkyvällä paikalla kor- kean mäen selänteellä, jota rajoittavat kolmelta suunnalta pellot. Velaatan- järven puoleiselle reunalle rakennettu päärakennus on matala lautavuorattu hirsirakennus, jonka muoto viittaa 1800-luvun rakennusperinteeseen. Ikkunat on uusittu kaksijakoisiksi, ja myös ulkovuoraus on uusittu. Pihan puolella on satulakattoinen umpikuis- ti. Pihapiirin länsireunan navetta on rakennettu alaosastaan tiilistä ja yläosastaan rankorakenteisena. Pieni- ruutuiset ikkunat ovat tyypilliset 1900- luvun alun rakennuksille. Navettaa vastapäätä sijaitseva suuri vinkkelin- muotoinen luhtiaitta lienee rakennettu useammassa vaiheessa hirsi- ja ranko- rakenteisena. Kaikkien rakennusten puuosat on maalattu punaisiksi ja listat valkoisiksi. Päärakennus pihatieltä. KN 007 Luhtiaitta pihan puolelta. KN 007 Navetan pihasivu. KN 007 57 VALKEENIEMI 1191 Majaniementie 39, Saarlahti-26-2 yksityisomistuksessa RM III: rakennushistoria, maisema Valkeaniemi on ollut Paksulan torppa, joka erotettiin ja rekisteröitiin v. 1911. Tilan nimi muuttui myöhemmin Val- keeniemeksi. Sama suku on asunut ti- laa vuodesta 1909. (SMK 1964) 1700-luvun isojakokartassa talous- keskus oli jo samalla paikalla. Laajan peltoaukean keskellä sijaitsevassa pi- hapiirissä on vanha ja uusi asuinraken- nus, navetta ja talousrakennus. Vanha asuinrakennus on lautavuorattu hirsi- rakennus, jonka pieniruutuiset ikkunat ja päädyn harjasäleikkö kertovat 1900- luvun alun rakennusperinteestä. Se on rakennettu v. 1900 ja uusittu v. 1955. Karjarakennus on rakennettu v. 1953 sementtitiilistä ja osin rankora- kenteisena. (SMK 1964) Vanhan asuinrakennuksen länsipääty. KN 007 Pihanäkymä navetan suuntaan. KN 007 58 Kaanaa-Vehokylä-Ukaa 59 NIEMI 1192 Ilvesperäntie 257, Saarlahti-8-7 yksityisomistuksessa RM II: rakennusperintö, maisema Ilvesniemi oli Kymi-yhtiön torppa, joka itsenäistyi v. 1906. (Arajärvi 1979) Se jaettiin Ilvesniemen ja Niemen ti- loiksi ja rekisteröitiin v. 1908. Niemen vanha pihapiiri on pelto- aukean keskellä olevan kukkulan reu- nalla. Asuinrakennus sijoittuu kallion alle ja kolmen aitan tiivis ryhmä kallion päälle. Kaikki ovat vuoraamattomia ja maalaamattomia, pitkänurkkaisia hirsi- rakennuksia. Niiden iäksi voi arvioida 150-250 vuotta. Asuinrakennus on pe- rustettu nurkkakivien päälle kaltevaan maastoon. Satulakaton alle jäävä ete- läpään päätykolmio on lautapintainen. Ikkunoita on osittain vaihdettu v. 1962 Koivulehdon talon vanhoilla ikkunoil- la, jotka ovat tiheämpiruutuisia kuin edelliset kolmijakoiset. Aitat ovat lähellä toisiaan samas- sa rivissä. Keskimmäinen luhtiaitta, parviluhti, on korkein ja kiinnittää näkyvällä paikallaan eniten huomiota. Hirsikerta on nostettu harjalle saakka. Pihan puolelle avautuva yläkerran käy- tävä on suojattu hirsisellä kaiteella, ja avoin osa on vain kolmen hirsikerrok- sen korkuinen. Sen molemmin puolin on leveämmät otsa-aitat, joista toinen on nurkkakivien lisäksi korotetun hir- sikehikon päällä. Pitkänurkkaisten hirsirakennusten muodostama kokonaisuus on sijain- tinsa ja säilyneisyytensä puolesta har- vinainen. Pirtti. Veikko Tuominen 008 Pihan tunnelmaa. KN 007 Aitat pihalta. KN 007 Aitat pohjoisrinteeltä. KN 007 60 KAANAAN KOULU 1193 Moottorikeskuksentie 55, Saarlahti-10-4 Tampereen kaupunki Heikki Tiitola 1924 K III: kulttuurihistoria Kaanaan lasten koulumatka kasvoi mer- kittävästi Kuitusen koulun päätyttyä, ja siksi kyläläiset esittivät v. 1919 oman koulun rakentamista Kaanaaseen. Koulu aloitti syksyllä 1920 vuok- rahuoneissa Joensuun talon pakarissa. Kylmät huoneet ja koululaisten runsa- us olivat syynä oman talon kiirehtimi- seen. Tontti ostettiin joulukuussa 1922 Kankaanpään tilasta. Rakennusmestari Heikki Tiitolan piirtämä koulu valmistui keväällä 1925 Antton Hautamäen ja J. V. Teikarin urakoimana. Elokuussa koulu vihittiin käyttöön. (Pirilä 1951) Pienelle kummulle sijoitettu vuorat- tu hirsikoulu on puolitoistakerroksinen ja rakennettu niin, että opettajien asun- not ovat sen siipenä. Koulun klassisis- mikuosi näkyy nurkkien listoituksissa ja kuusi- tai yhdeksänruutuisissa ikkunois- sa sekä erityisesti oppilassisäänkäynnin päätykolmiollisessa katoksessa. Luokki- en ikkunat ovat korkeita. Luokkaosaa on myöhemmin jatkettu 1950-luvun hen- keen matalammalla jatkeella. Lukuvuonna 1970-71 koulussa oli 26 oppilasta. (Telemäki 1979) Koulu jäi tyhjilleen v. 1972, kun viimeiset koululai- set sijoitettiin muihin kouluihin. Nykyi- sin Kaanaan koulu on lähinnä kyläyhdis- tyksen käytössä kokoontumistilana. Koulu välituntipihalta. KN 007 Päätykuisti. KN 007 Koulun itäsivu. KN 007 Yüklə 33,32 Mb. Dostları ilə paylaş:
|