Geologian tutkimuskeskus
6
ko 1). Pisimmät reiät ovat pituudeltaan noin 250 metriä. Kairasydämet raportoitiin vuosina 2009-2010, ja
kairarei’istä valittiin 67 näytettä kokokivianalyysiin. Kerätyistä näytteistä teetittiin mineralogisiin tutki-
muksiin 51 kpl kiillotettuja ohuthieitä. GTK teki kesällä 2009 valtaushakemuksen Kiviniemi 1, joka tuli
voimaan kesäkuussa 2012 ja josta luovuttiin kesäkuussa 2015. Paljastumahavaintojen ja kairasydäntutki-
musten pohjalta laadittiin Kiviniemen intruusiosta yksityiskohtainen kivilajikartta (Kuva 5). Vuosien
2009 ja 2010 aikana Rautalammin Kiviniemen näytteellä tehtiin laboratoriomittakaavan rikastutkimuksia
Geologian tutkimuskeskuksen Outokummun Mineraalitekniikan laboratoriossa (Korhonen et al. 2010).
Valtauksen voimaan tulon jälkeen Kiviniemen kohteelta tutkimuksissa kerätystä materiaalista on valmis-
tunut Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopistossa Marjaana Ahvenen Pro gradu -tutkielma.
Kiviniemen intruusion mineralogiasta, litogeokemiasta ja synnystä (Ahven 2012, katso
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37610/Gradu _Ahven.pdf?sequence=3). Lisäksi sitä on
esitelty muutamilla esitelmillä (Halkoaho et al. 2013a,b) ja postereilla (Hokka & Halkoaho 2014, Ahven
& Halkoaho, 2015) ja Lithokseen on arvioitavaksi jätetty 2015 Ahven et al. julkaisu. Lisäksi siitä on jul-
kaistu alustava mineraalivarantoarvio (Hokka ja Halkoaho 2014), jota tullaan täydentämään yksityiskoh-
taisemmalla mineraalivarantoarvioraportilla (Hokka 2015).
2.3 Syväkairaukset ja paljastumanäytteet
Kiviniemen tutkimuskohteelle tehtiin vuosina 2008, 2009 ja 2010 (8.12.2008-16.1.2009 ja 3.5.-3.6.2010)
GTK:n toimesta yhdeksän (9) POKA-kairausreikää, yhteispituudeltaan 1251,80 metriä (taulukko 1). Kai-
rauksista on vastannut GTK:n POKA-kairausyksiköt (GM100 ja GM150). Kairaukset on tehty halkaisijal-
taan 56 mm putkistolla. Paljastumahavaintoja tehtiin kesien 2008-2010 aikana 47 kpl ja paljastuma-
/lohkarenäytteitä kerättiin 24 kpl (Kuva 4).
Taulukko 1. Kiviniemen alueen timanttikairareiät.
Table 1. Diamond drill holes in the Kiviniemi area.
Kairareikä
UTM
KL
X (yhten.)
Y(yhten.)
X (Euref)
Y(Euref)
Korkeus
Suunta
Kaade
Maata (m)
Pituus (m)
tunnus
Hole-id
Northing (X)
Easting (Y)
Northing (X)
Easting (Y)
Elev. (Z)
Direction
Inclination
Soil (m)
Length (m)
3224/08/R331
P4333 D2 3224 08D
6967905
3485045
6964985
484880
110.0
45
45
5.10
102.10
3224/08/R332
P4333 D2 3224 08B
6967860
3484993
6964940
484828
104.0
45
45
1.80
93.80
3224/08/R333
P4333 D4 3224 08D
6967416
3485356
6964497
485191
113.0
360
45
3.50
60.30
3224/09/R334
P4333 D4 3224 08D
6967820
3485450
6964900
485285
103.0
90
45
5.00
90.30
P433/2010/R1 P4333 D2 3224 08B
6967900
3484980
6964980
484815
105.0
45
45
3.00
253.20
P433/2010/R2
P4333 D2 3224 08D
6967850
3485085
6964930
484920
109.0
45
45
5.00
254.50
P433/2010/R3
P4333 D2 3224 08D
6968040
3485120
6965120
484955
99.0
225
45
5.90
173.60
P433/2010/R4
P4333 D2 3224 08D
6967975
3485150
6965055
484985
107.5
45
45
7.60
131.50
P433/2010/R5 P4333 D4 3224 08D
6967875
3485375
6964955
485210
108.0
225
45
5.00
92.50
1251.80
2.4 Kairasydänten ja paljastumanäytteiden käsittely sekä analysointi
Kairarei’istä kerättyjen kokokivianalyysinäytteiden (Labtium Oy:n menetelmät 175X ja 811L) pituus on
30-150 cm. Näytteet on kuivattu 70 ºC:ssa (menetelmä 10), murskattu (menetelmä 30) tai hienomurskattu
(>70 % <2 mm) (menetelmä 31) mangaaniteräsleuoilla, erillinen ositus rännijakolaitteella (menetelmä 35)
Geologian tutkimuskeskus
7
ja jauhettu karkaistussa hiiliteräsjauhinastiassa (menetelmä 40) tai volframikarbidijauhinastiassa (mene-
telmä 43). Kiviniemen 67:stä kairasydännäytteestä teetettiin kokokivianalyysi 175X- (monialkuainemää-
ritys XRF-menetelmällä, briketti) ja hiilimääritys 811L-(C:n määritys hiilianalysaattorilla) menetelmillä.
Seitsemästä (7) kairasydännäytteestä teetettiin Au-Pd-Te-analyysi Labtium Oy:n analyysimenetelmällä
521U (GFAAS, kuningasvesiuutto huoneen lämmössä 5 g:n näytepunnituksesta, kerasaostus elohopealla
ja pitoisuusmääritys grafiittiuuniabsorptiospektrometrillä). Rautalammen Kiviniemen Sc-Zr-kohteelta tee-
tettiin Sc:n, Y:n ja Zr:n määritykset viidestä (5) näytteestä analyysimenetelmällä 721P (monialku-
ainemääritys ICP-AES-tekniikalla, Na-peroksidisulate, 0,2 g alinäyte, Ni-upokas), 443:sta Labtium Oy:n
analyysimenetelmällä 724P (monialkuaineanalyysi, Na-peroksidisulate, 0,2 g alinäyte, Ni-upokas) ja kai-
rareiästä P433/2010/R1 teetettiin 169 kpl Ti:n ja Zn:n määrityksiä menetelmällä 720P (monialkuainemää-
ritys ICP-AES-tekniikalla, Zr-upokas). Lisäksi teetettiin 27:stä näytteestä REE-alkuaineanalyysit Labtium
Oy:n analyysimenetelmällä 308M (fluorivety-perkloorihappo-liuotus+sulate ja alkuaineiden määritys
ICP-MS-tekniikalla) (taulukko 2).
Taulukko 2. Kiviniemen alueen kairasydämistä tehdyt kemialliset analyysit.
Table 2. Chemical analyses made from diamond drill cores in the Kiviniemi area.
Kairareikä
Analyysitilaus
521U
720P/721P/724P
308M
175X
811L
tunnus
Hole-id
Analysis order no.
3224/08/R331
220336&220633
7
4 (721P [Sc, Y, Zr])
2
7
7
3224/08/R332
220336&220633
1 (721P [Sc, Y, Zr])
1
4
4
3224/08/R333
220336
4
4
3224/09/R334
220336
4
4
P433/2010/R1
220643
169 (720P [Ti & Zn] & 724P)
8
19
19
P433/2010/R2
220655
122 (724P)
6
11
11
P433/2010/R3
220655
97 (724P)
6
10
10
P433/2010/R4
220668
49 (724P)
3
5
5
P433/2010/R5
220668
6 (724P)
1
3
3
448
27
67
67
Tutkimuksessa analysoitettiin 21 paljastuma- ja 3 lohkarenäytettä (TAH$-2008-19.1 – 21.1, Kuva 4 sekä
taulukko 3). Taulukosta 3 nähdään, mitkä näytteet on kuivattu 70 ºC:ssa (menetelmä 10), murskattu (me-
netelmä 30) tai hienomurskattu (>70 % <2 mm) (menetelmä 31) mangaaniteräsleuoilla, erillinen ositus
rännijakolaitteella (menetelmä 35) ja jauhettu karkaistussa hiiliteräsjauhinastiassa (menetelmä 40) tai vol-
framikarbidijauhinastiassa (menetelmä 43). Alussa kaksi paljastuma- ja kolme lohkarenäytettä analysoi-
tettiin Labtium Oy:n analyysimenetelmillä 511P (kuningasvesiliuotus 90
o
C:ssa ja monialkuainemääritys
ICP-OES-tekniikalla) ja 704P (fire assay rikastusmenetelmä, 25g alinäyte ja Au, Pd ja Pt määritys ICP-
AES-tekniikalla). Koska näissä analyyseissä ei ilmennyt merkittäviä metallipitoisuuksia, näiden mene-
telmien käytöstä luovuttiin. Tämän jälkeen Kiviniemen kahdeksasta paljastumanäytteestä teetettiin koko-
kivianalyysi 175X- (monialkuainemääritys XRF-menetelmällä, briketti) ja hiilimääritys 811L-(C:n määri-
tys hiilianalysaattorilla) menetelmillä. Yhdestätoista (11) paljastumanäytteestä teetettiin analyysit Labti-
um Oy:n analyysimenetelmällä 724P (monialkuaineanalyysi, Na-peroksidisulate, 0,2 g alinäyte, Ni-
upokas) Lisäksi teetettiin kolmesta näytteestä REE-alkuaineanalyysit Labtium Oy:n analyysimenetelmällä
308M (fluorivety-perkloorihappo-liuotus+sulate ja alkuaineiden määritys ICP-MS-tekniikalla) (taulukko
3).