Geologian tutkimuskeskus
Yüklə 226,25 Kb. Pdf görüntüsü
|
- Bu səhifədəki naviqasiya:
- 3 TUTKIMUSALUEEN GEOLOGISET PÄÄPIIRTEET
Geologian tutkimuskeskus
9
Kuva 4. Kiviniemen alueen kairareiät, paljastuma/lohkarehavainnot ja analysoidut paljastuma/lohkarenäytteet. Fig. 4. Diamond drill holes, outcrop/boulder observations and analyzed outcrop/boulder samples of the Kiviniemi area.
Geologian tutkimuskeskus
10
Rautalammin Kiviniemen gabroidinen intruusio sijaitsee Keski-Suomen granitoidikompleksin itäosassa (kuva 1) lähellä kaakosta luoteeseen suuntautuvaa Savon vyöhykettä, johon kuuluu eri-ikäisiä Svekofennisiä primitiivisen kaarityypin kiviä, kuten bimodaalisia vulkaniitteja, gneissitonaliitteja ja pyrokseenipitoisia granitoideja (Pääjärvi 2000). Keski-Suomen granitoidikompleksin intruusiot ovat pääasiassa 1900–1860 Ma ikäisiä synorogeenisia syväkiviä. Ne voidaan jakaa edelleen synkinemaattisiin ja nuorempiin postkinemaattisiin kiviin (Nironen 2003). Valtaosa granitoideista on synkinemaattisia granodioriitteja, graniitteja ja tonaliitteja. Savon vyöhykkeen mafisten ja ultramafisten syväkivien synty liittyy vesipitoisiin kaarityypin basaltteihin primitiivisessä kaarikompleksissa. Ne ovat usein nikkeli- ja kuparikriittisiä. Rautalammin ja Karttulan kartta-alueen pienialaiset emäksiset syväkivet Pääjärvi (2000) jakaa sarvivälkepitoisiin ja pyrokseenipitoisiin gabroihin ja dioriitteihin. Näitä gabroidisia intruusioita esiintyy etenkin korkean metamorfoosiasteen alueella, ja erilaisia hybridirakenteita, sulkeumia ja breksioitumista on havaittu niiden reunavyöhykkeissä. Gabro- ja dioriitti-intruusioita halkovat usein graniittiset juonet ja suonet. Ultramafisia kiviä on harvassa pieninä esiintyminä (esim. Makkonen & Forss 2000) tai differentioituneina alueina emäksisten intruusioiden sisällä. Rautalammin Kiviniemen ferrodioriitti-intruusio koostuu osista, jotka voidaan erottaa toisistaan raekoon perusteella. Karkearakeisin, rauta- ja skandiumrikkain granaattipitoinen ferrodioriitti (kansikuva ja kuva 5) sisältää fayaliittia ja se sijaitsee niemen pohjoisosassa dioriittisen yksikön ympäröimänä. Sen reunoilla esiintyy paikoitellen osueina vaaleamman sävyistä leukoferrodioriittia.
Massamainen pieni-keskirakeinen ferrodioriitti muodostaa pinta-alaltaan pääosan intruusiosta ja ulottuu pitkälle etelään (kuvat 5 ja 6). Tämä kivityyppi on paikoin voimakkaasti metamorfoitunutta koostuen amfiboliiteista ja jopa granaattikivistä. Siinä esiintyvät graniittijuonet ovat useimmiten pegmatiittisia, lisäksi siitä tavataan satunnaisesti kalimaasälpähajarakeita. Ferrodioriitti-intruusiota ympäröi porfyyrinen graniitti (kuvat 5 ja 7), joka rajautuu lännessä ja pohjoisessa porfyyriseen granodioriittiin, joka erottuu edellisestä lähinnä plagioklaasivaltaisen perusmassansa perusteella (Pääjärvi, 2000). Ahven (2012) on kuvannut ja selvittänyt Pro gradu-työssään yksityiskohtaisesti tutkimusalueen mineralogiaa ja geokemiaa sekä julkaissut tutkimuskohteelta tehdyt ikämääritykset: granaattipitoisen fayaliitti ferrodioriitin iäksi on saatu 1857±2 miljoonaa vuotta (A2024) ja sitä ympäröivän porfyyrisen graniitin iäksi 1859±9 miljoonaa vuotta (A2146). Ahven tulee tulevaisuudessa julkaisemaan yksityiskohtaisempia tutkimustuloksia kansainvälisissä julkaisusarjoissa.
Geologian tutkimuskeskus
11
Kuva 5. Kiviniemen tutkimuskohteen geologinen kartta. Fig. 5. Geological map of the Kiviniemi area. Geologian tutkimuskeskus
12
Kuva 6. Kalliopaljastuma pieni-keskirakeista ferrodioriittia (TAH$-2009-23, taulukko 3), Kiviniemi, Rautalampi (karttalehti 3224 08D2/P4333 D4, x = 6967.675/6964.756 ja y = 3485.495/485.330). Kuva T. Halkoaho.
Geologian tutkimuskeskus
13
Kuva 7. Kalliopaljastuma karkearakeista porfyyristä graniittia (TAH$-2009-28, taulukko 3), Kiviniemi, Rautalampi (karttalehti 3224 08D1/P4333 D4, x = 6967.440/6964.521 ja y = 3485.540/485.375). Kuva T. Halkoaho.
Yüklə 226,25 Kb. Dostları ilə paylaş:
|