Microsoft Word diplomatiya az doc
Yüklə 4,87 Kb. Pdf görüntüsü
|
www.uemu.birolmali.com Urmu Kitabxanasi 49 III.2.7. MAHIR HÄMSÖHBÄT OLA BILMÄK QAYDALARI «Här käs öz dilinin arxasında gizlänir!». Hz.Äli Deyilänlärlä yanaşı, söhbät prosesi bir täkcä tänqid, imtina, mövzudan yayınma vä s. kimi dolaşıq mäqamlardan ibarät deyil. Burada heç bir düyünlü nüansları olmayan adi mükalimä, därdläşmä, diskussiya, polemika mäqamları da yetärincädir ki, bunlar da öz incäliklärinä malikdir. Hämçinin yuxarıda tanışlıq aktının birinci fazasına aid mäsälälärdän danışılmışdı. Yaranmış kontaktı qoruyub-saxlamaq vä äldä edilmiş nailiyyätläri daha da inkişaf etdirä bilmäk mäsäläsi sonrakı märhäläni necä idarä edä bilmäkdän bilavasitä asılıdır. Burada mähz buna aid bäzi instruksiya verilir: Heç vaxt täräfdaşı öz problemlärinizin müzakiräsi ilä, şikayät dolu giley-güzarla yormamalı vä yaxud da ki, äksinä, – özünüzü täriflämäklä, dağ başına qaldırıb qoymaqla mäşğul olmamalı, bir sözlä, ümumiyyätcä, özündän imkan daxilindä az söhbät açmalı. Äksinä, bütün diqqäti onun üzärinä yönältmäli, onun özünü täriflämäsinä vä ya şikayätlärinä häväslä qulaq asmalı; här bir ifadä tärzi, jest, mimika, sual vä s.-lä ona, onun häyatına maraq nümayiş etdirmäli, tänqiddän qaçmalı, eyiblärini, qüsurlarını görmämäzliyä vurmalı vä ya mäcburän görmäli olsanız därhal bäraätländirmäli, äksinä, ağlını, erudisiyasını, sair mäziyyätlärini vaxtında sezib qiymätländirmäli, tärif demäkdä, hansısa müsbät xüsusiyyätini därhal sezib qiymätländirmäkdä, qabartmaqda säxavätli olmalı, qabiliyyätläri haqqında yüksäk fikir söylämäli, här räftarla ona ähämiyyätlilik şüuru aşılamalı, ona etibar, etimad göstärmäli, münasibätlärdä pärt olmasına imkan vermämäli, nitqdä «sän» («siz») äväzliyini daha çox işlätmäli, ona qarşı hämişä mehriban, gülärüz, diqqätcil vä qayğıkeş olmalı, onun hisslärinä, mänliyinä, räyinä, irqi, irsi, dini, milli vä s. heysiyyatına, adätlärinä vä s. hörmät göstärmäli, därdinä şärik olmalı, problemlärindä kömäk göstärmäli; onunla diskussiyalarda istinad kimi obyektiv kriteriyalara äsaslanmalı, näticäni qarşılıqlı kompromis vä ya şäxsi güzäşt yolu ilä häll etmäyä cähd göstärmäli; Onunla öz aranızda olan ümumi cähätläri tapıb, qabartmalı, ona hädiyyälär vermäli, bayramlarını täbrik etmäli, arzularını, istäklärini, ad gününü vä s. yadda saxlamaqla 5 sonradan onda xoş täässürat oyatmağa çalışmalı, istädiyi adamla qovuşmasına, arzularının reallaşmasına vä s. kömäk göstärmäli vä s; Ünsiyyät – äksär insanlar üçün özünüifadänin bir vasitäsidir vä qoy, täräfdaş bu şansdan istifadä edib istädiyi qädär özünü reklam etdirsin, danışsın, üräyini boşaltsın. Lakin sizin üçün ki bu belä deyil. Axı sizä ünsiyyät özünüifadä üçün yox, täräfdaşı öz itaätinizä almaq üçün gäräkdir. Bunun üçünsä bir şeyi yadda saxlayın: bir-biri ilä vuruşan eyni gücä malik iki räqib qoşundan än axırda o qalib gälir, hansı ki, hämişä öz yerini, planını, gücünü, hücum vaxtını, canlı qüvvä vä texnikasının sayını, xarakterini vä s. äks täräfdän daha yaxşı gizlädä bilib. Äksinä, o biri täräfin näyi varsa här şeyi daim göz önündä olduğundan, ondan ehtiyatlanmağa da ehtiyac qalmır vä här bir addımının qarşısı vaxtında alına bilir (partizan müharibäsinin gücü dä mähz bununla älaqädardır). Eyni qayda ilä, söhbät edän iki şäxs arasında da üstünlük daim o täräfä mäxsus olur, hansı ki, özü barädä qarşı täräfä daha az mälumat verir, öz koordinatlarını daha az däqiqläşdirir. Söhbäti dä, hälä här şeyi tam danışıb qurtarmamış bitirir: fäqät, bağlı zärf hätta boş olduqda da maraq doğurur. III.2.8. MAHIR DINLÄYICI OLA BILMÄK QAYDALARI Lakin bütün bunlarla yanaşı, ünsiyyät bir täkcä sizin monoloqunuzdan ibarät deyil. Yaxşı hämsöhbät ola bilmäk üçün, älälxüsus, insanların üräyinä yol tapmaq üçün häm dä mahir dinläyici ola bilmäk vacibdir. Ancaq ki, bu dinläyicilik, göründüyü qädär dä sadä şey deyil vä bu ad altında burada, heç dä gözünü döyä-döyä hämsöhbätin ağzına baxmaq mänası näzärdä tutulmur. Mahir dinläyici ola bilmäk, özü bir sänätdir vä bunu bacaranlar, ağızlarını açıb bir kälmä belä danışmadan, hamının diqqätini cälb edir, märkäzi fiqura çevrilirlär. Bu isä müäyyän fändlär täläb edir. Deyilän variant, passiv yox, aktiv dinläyicilik stilidir. Bunun üçün söhbät boyu, mütämadi olaraq, härdän-birdän müäyyän formullar işlätmäk zäruridir ki, onlar istär-istämäz täräfdaşın diqqätini sizä bağlayır (älavä olaraq bax: «Särbäst assosiasiya metodu» bölmäsinä [burada, säh. 31]). Bunların bir qismi aşağıdakılardır: E m o s i y a l a r a t ä ’ s i r f o r m u l l a r ı : Söhbätin ävväl, orta vä axırında işlädilän aşağıdakı müvafiq söz vä ya söz birläşmäläri täräf-müqabilin emosiyalarının aktivliyinä stimullaşdırıcı täsir göstärir: a) Söhbätin ävvälindä: — Sizi kimsä incidib? yaxud: kim incidib? — Siz näyä göräsä kädärli görünürsünüz, nä olub? vä s...; www.uemu.birolmali.com Urmu Kitabxanasi 50 Bu cür xüsusi diqqät, minnätdarlıq älamäti olaraq vä ya ünsiyyät täläbatının näticäsi olaraq, täräfdaşı açılışmağa vadar edäcäk. b) Söhbätin ortasında: — Bu ki sänin günahın deyil! — Afärin, bu, äsl özünü älä ala bilmäkdir! — Komediyasan, äla dedin! — Yaxşı başa düşmädim, necä oldu? vä s. Fikirlärinä bu cür diqqät nümayiş etdirmäk, onları täsdiqlämäk, dästäklämäk, bäraätländirmäk täräf-müqabilä ruhlandırıcı täsir göstärir; c) Söhbätin sonunda: — Säninlä ünsiyyät maraqlıdır. — Adam här däfä säninlä söhbätdän sonra, sanki yüngülläşir. — Bu gün mäni ämälli-başlı güldürdün... Özünüifadä täläbatı mäcbur edäcäk ki, täräf-müqabil bunlardan sonra özünü bir qädär dä maraqlı etmäk üçün daha da äldän-ayaqdan getsin vä täbii ki, söhbätä daha çox aludä olsun... Vä s... n t e l l e k t ä t ä ’ s i r f o r m u l l a r ı : Bu formullardan istänilän biri söhbätin istänilän bir hissäsindä işlädilir vä täräf-müqabilin intellektini passivläşdirmäk, oyanmağa qoymamaq vä s. mäqsädi güdür: a) Deduksiya metodu: Täräf-müqabilin fikirlärindän härdän xüsusi näticälär çıxarmaq, fikirlärinä qüvvät vermäk vä s. täfäkkürünün assosiativ qabiliyyätinä stimuledici täsir göstärir. «Hämçinin...», «Eläcä dä,..», «Demäli,...», «O cümlädän,...» vä s. kimi ara sözläri ilä başlayan cümlälär bu mäqsädlidir; b) Analogiya metodu: Burada fikrin nisbätän aydınlığı, konkretliyi xatirinä, o, daha särrast deyimlä (daha dolğun sinonimi ilä) äväz edilir. «Yäni ki,...», «Daha doğrusu,...», «Başqa sözlä,...» vä s. tipli ara sözläri ilä başlayan deyimlär bu mäqsädlidir; c) nduksiya metodu: Bu metod, täräf-müqabilin fikirlärinin härdän-birdän daha yığcam ifadälärlä ümumiläşdirilmäsindän ibarätdir. «Bir sözlä...», «Ümumi olaraq...», «Beläliklä...» vä s. tipli ara sözläri ilä başlayan müdaxiläläriniz bu mäqsädlidir. Vä s... Yüklə 4,87 Kb. Dostları ilə paylaş:
|