1960-luvun lyriikka

MARKKU LAHTELA (1936–1980)

- 1. varsinainen jälkimodernisti

- kollaasiromaanit Jumala pullossa (R 1964), Se (1966)

- ns. Ihmistrilogia (1971–1973): pamfletti + mietekirja + romaani Matias Tallgrenin yksityiselämä

- Sirkus (R 1978)

- fantasiaa, kulttuurikritiikkiä

- päähenkilö Xesmer Reodisius arkistojen äärellä
1970- JA 1980-LUVUN LYRIIKKA
Kari Aronpuro (1940–)

- Aperitiff – avoin kaupunki (R 1965)

- kollaasitekniikka proosan puolella uutta

- lyriikkatuotantonsa kollaasitekniikkaa, tekstilajien sekoittamista, intertekstuaalisia viittauksia

- esikoiskokoelma Peltiset enkelit (L 1964)

- informaatiotieteen vaikutus 1960-luvulla, vasemmistolaisuuden 1970-luvulla, strukturalistisen kielitieteen 1970-luvun lopulla, semiotiikan 1980-luvulla (esim. Kirjaimet tulevat 1986: lainoja Derridalta, Lyotardilta, Lévi-Straussilta)

- Pomo:n lumo (L 2000)
Pentti Saarikoski

- muutti Ruotsiin 1975

- Tiarnia-sarja: Tanssilattia vuorella (L 1977), Tanssiinkutsu (L 1980), Hämärän tanssit (L 1983)

- länsimainen kirjallinen traditio Herakleitoksesta Joyceen jälkimodernin meditaation aineksena

Underground-lyriikka
- syntyi Yhdysvalloissa 1960-luvun alussa

- vaikutti Turussa 1960- ja 1970-luvun taitteessa

- instituutioiden vastaisuus, taiteidenvälisyys, populaarikulttuurin arvostus: rock, sarjakuvat, performanssit, epäkaupallisuus: pienlehdet, pienet ääniteyhtiöt
Jarkko Laine (1947–2006)

- Muovinen Buddha (L 1967), Tulen ja jään sirkus (L 1970), Niin se käy (L 1971)

- amerikkalaisuus, urbaanisuus
Markku Into (1945–)

- Tuonela rock (L 1971), proosarunokokoelma U (1982)

Kiinnostus japanilaiseen ja kiinalaiseen lyriikkaan
- kääntäjä-lyyrikot Veikko Polameri , Pertti Nieminen, Kai Nieminen, Tuomas Anhava

- Risto Rasa (1954–)

- luontoaiheisia tankoja ja haikuja

- esikoisrunokokoelma Metsän seinä on vain vihreä ovi (1971)
Helena Anhava (1925–)

- Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (L 1971)

- "kyökkifilosofiaa"
Eeva Heilala (1934–)

- Hyvä on maa (L 1976)

- "emäntärunoutta"
Sirkka Turkka (1939–)

- luonto ja myytit: Valaan vatsassa (L 1975)

- Tule takaisin, pikku Sheba (L 1986)

- Finlandia-palkittu

- eläinten sinuus
Ilpo Tiihonen (1950–)

- Teille ei tarjoilla enää (L 1978): kaupungin arkimiljööt

1980-LUVUN PROOSA
Kotiseutu- ja sukusarjat
Orvokki Autio (1941–)

- Pesärikko-trilogia: Viistotaival (R 1980), Kotipesä (R 1982), Merkki päällä (R 1985)

- eteläpohjalaisuus; maalaismentaliteetin säilyminen muutettaessa kaupunkiin
Antti Tuuri (1944–)

- Pohjanmaa-sarja: Pohjanmaa (R 1982), Talvisota (R 1984), Ameriikan raitti (R 1986), Uusi Jerusalem (R 1988), Maan avaruus (R 1989), Finlandia-palkittu Lakeuden kutsu (R 1997)

- Amerikan-siirtolaisuus 1920-luvulla ja nykyajassa

- Hakalan suvun stereotyyppiset pohjalaismiehet

- Rukajärvi-sarja jatkosodasta (R 1990, 1991, 1992)
PIRKKO SAISIO (1949–)

- esikoisromaani Elämänmeno (1975)

- työläiskirjallisuutta; nuoren naisen kehityskertomus

- Betoniyö (R 1981)

- illuusioton nuorisokuvaus

- Kainin tytär (R 1984)

- lesbokuvaus Raamatun myytin kehyksissä

- salanimellä Jukka Larsson

- ns. Kärsimystrilogia: Kiusaaja (R 1986), Viettelijä (R 1987), Kantaja (R 1991)

- salanimellä Eva Wein

- Puolimaailman nainen (R 1990), Finlandia-ehdokas Kulkue (R 1992)
ANJA KAURANEN (v:sta 1997 Snellman, 1954–)

- esikoisromaani Sonja O. kävi täällä (1981)

- punk-kulttuuri

- sankaritar = madonna + huora, objekti + subjekti

- Ihon aika (R 1993), Pelon maantiede (R 1995), Paratiisin kartta (R 1999)

- Suomen ensimmäinen naispuolinen mediakirjailija

Pahan koulukunta
- termi Pekka Tarkan

- Annika Idström, Eira Stenberg, Esa Sariola; myös Olli Jalonen, Jouko Turkka; ehkä myös Christer Kihlman

- yhteiskunnan ja ihmismielen pahuus kriittisesti tarkastellen
Annika Idström (1947–)

- Isäni, rakkaani (R 1981)

- nainen etsii kadonnutta yhteyttä isään

- purkaa ruumiin ja hengen dikotomiaa

- Veljeni Sebastian (R 1985)

- ylikehittyneen pikkupojan ja äidin insestinen symbioosi

- väkivallan analyysi

- kannibalismi: Kirjeitä Trinidadista (R 1989), Luonnollinen ravinto (R 1994)

Eira Stenberg (1943–)

- Paratiisin vangit (R 1984)

- kertoo myyttejä uudestaan naisen näkökulmasta

- pahuus perheessä; likainen seksi

Esa Sariola (1951–)

- Rakas ystävä (R 1985), Jonakin tähtisenä yönä (R 1987)

- 1980-luvun uusliberalismin kritiikki

- hegemonisen maskuliinisuuden analyysi ja kritiikki

Novellistiikan nousu
Joni Skiftesvik (1948–)

- esikoisnovellikokoelma Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983)

- myyttejä ja nykyaikaa Perämeren rannikolta

- maagista realismia

Juha Seppälä (1956–)

- esikoisnovellikokoelma Torni (1986)

- synkkiä, ilmaisultaan lakonisia, rakenteellisesti taidokkaita novelleja miehen eristyneisyydestä

- Hyppynaru (R 1990)

- laajensi aihepiirinsä Suomen historiaan 1990-luvulla
Jälkimodernistit
Matti Pulkkinen (1944–)

- Ja pesäpuu itki (R 1977)

- suuren muuton psykologiset vaikutukset

- Elämän herrat (R 1980)

- prenataaliterapian havainnollistaminen

- Romaanihenkilön kuolema (R 1985)

- Postmoderni Romaani

- leikki tekijyydellä, lukijuudella, tutkijuudella

- romaani kaikkiruokaisena sikana

- kirjailijaelämäkerran parodia; elämäkertaa toimittava Makkonen kirjallisuudentutkijan parodiaa

- liikkuu monilla ajan ja paikan tasoilla

- Afrikka-osuudet kritisoivat kehitysapua ja sen vastaanottajiakin polemiikkia herättäneellä tavalla

Rosa Liksom (oik. Anni Ylävaara, 1958–)

- henkilöllisyyden salaamisella leikkivä kirjailija ja kuvataiteilija

- esikoisnovellikokoelma Yhden yön pysäkki (1985)

- novelleja naturalistisesti Lapista murretta hyödyntäen ja modernista kaupungista autenttisin äänin; jälkimodernistisuus syntyy näiden maailmojen rinnakkaisuudesta ja erillisyydestä

- teemojaan valta ja väkivalta, naisen väkivalta

Leena Krohn (1947–)

- kirjeromaani Tainaron. Postia toisesta kaupungista (1985), Oofirin kultaa (R 1987), esseekokoelma Rapina ja muita papereita (1989)

- oudot hyönteiset ja muut hahmot outoine tapoineen heijastuspinta, josta näkyy ihmismaailman outous

- moraalinen minuuden, sinuuden, toiseuden pohtija