6
Hatanpään kartanon omistajat myivät
8.9.1904 tehtailija Oskar Björkellille ti-
luskappaleen, josta muodostettiin uusi
Björknäsin tila.
Suurikokoinen kaksikerroksinen
huvila rakennettiin tilan korkeimmalle
kohdalle, metsäisen niemen kärkeen.
Se on uusrenessanssiin pohjautuvaa
nikkarityyliä pienin jugendnyanssein.
Rakennuksen erikoisuutena ovat pää-
tyjen ja kuistien hammastusreunukset.
Sisällä on säilytetty alkuperäiset kaake-
liuunit. Tilalla on myös samanhenkiset
sauna, puutarhurin mökki ja leikki-
mökki.
Huvila oli pitkään Klingendahlin
suvun kesänviettopaikkana ja sittem-
min Klingendahlin tehtaan työnteki-
jöiden virkistyskäytössä. V. 1969 se
myytiin Tampereen ev.lut. seurakun-
nille, jotka ovat käyttäneet sitä rippi-
koululeirien ja muiden leirien pito-
paikkana. Klingendahlin aikana noin
v. 1949 tilalle on rakennettu kaksi ma-
joitusrakennusta, seurakuntien aikana
pesutiloja ja kota. (Mäkkylä)
HIRVENNIEMI ELI HIRVINIEMI
BJÖRKNÄS / PÄTTINIEMI
1005
Kiikkisensalmentie 123, Hirviniemi-3-89
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
RM III: rakennushistoria, maisema
Päärakennuksen monimuotoinen länsipääty. EK 007
Kesänviettoa Björknäsissä 90-luvulla. TKA
7
Hatanpään kartanon omistajat myivät
9.9.1904 kasööri Juho Smalenille ja hä-
nen vaimolleen Marylle tiluskappaleen,
josta muodostettiin uusi Ensilän tila.
Kaksikerroksisen päärakennuksen
alkuosa oli rakennettu etelärinteelle
rannan tuntumaan jo v. 1902 hirrestä.
Pankinjohtaja Heribert Granbergin ai-
kana v. 1917 se laajennettiin nykyisiin
mittoihinsa. Sen pieniruutuiset ikkunat
ja erikoinen kattomuoto ovat jugen-
din muotomaailmaa. Sauna on myös
samalta ajalta. Herttainen leikkimökki
on vielä uusrenessanssin henkinen.
Huvilan osti v. 1933 TAKO:
n johtaja Emil Arno Jaatinen, joka
asennutti rakennukseen sähköt ja ra-
kennutti tenniskentän sekä suuren au-
totallin. Kisatoverit hankkivat huvilan
v. 1947 valmennus- ja leirikeskukseksi
ja seuran jäsenten perheiden yhteiseksi
lomanviettopaikaksi. Sen peruina ovat
mm. iso mökkikylä ja uusi tilava ranta-
sauna. (Ensilä 1998)
ENSILÄ
1006
Kiikkisensola 5, Hirviniemi-3-91
Tampereen Kisatoverien kesäkotisäätiö
RM III: rakennushistoria, maisema
Päärakennuksen juhlava itäsivu. Markku Koskinen
Vanha sauna. SK 998
Leikkimökin uusrenessanssi-ilottelua. SK 998
8
Pirttilän tilan ostivat Hatanpään karta-
non omistajilta kauppias Gösta Sume-
lius ja vaimonsa Thyra samana päivänä
kuin läheinen Björknäs vaihtoi omista-
jaa. Birger Federley oli jo aikaisemmin
suunnitellut huvilan tälle 7,36 hehtaa-
rin suuruiselle luonnonkauniille alueel-
le Idmanin perheelle, jolta Sumeliukset
rakennukset ostivat.
”Pirttilä on veistetyistä hirsistä ris-
tinurkille salvottu rakennus, joka lepää
erikokoisista kivenjärkäleistä ladotulla
muuraamattomalla kivijalalla. - - Huvi-
lan pohjaratkaisu on ajan tavan mukaan
melko vapaa, arkkitehtuuri jykevää ja
rikasta. On erimuotoisia ja –kokoisia
tiloja, päätyjä ja parvekkeita, on myös
erilaisia ikkuna-, ovi- ja porrasmalleja.
Kaiken tämän päällä lepää laaja ja mo-
nimuotoinen kattorakennelma, joka
samalla sitoo rakennuksen yhtenäi-
seksi kokonaisuudeksi. Pääjulkisivuna
voinee pitää ilta-auringon puolelle esit-
täytyvää. Sen keskeisenä osana on laaja
parveke, jonka kohdalla katon räystäs-
viiva kaartuu loivasti ylöspäin. Tällaista
yksityiskohtaa Federley joskus sovelsi
muihinkin rakennuksiinsa ja eri mate-
riaaleihin. - -
Pirttilän keskeinen huone on Fe-
derleyn arkihuoneeksi mainitsema
tupa, jossa ensimmäiseksi kiintyy huo-
mio veistämättömien hirsien kannatta-
maan komeaan laipioon. - -
Rannassa aivan uima- ja venelaitu-
rin kupeessa on – niinikään Federleyn
piirtämä – sauna, joka muodostaa pää-
rakennuksen kanssa yhtenäisen koko-
PIRTTILÄ
1007
Pirttiläntie 65, Hirviniemi-3-4
Tamrock Oy:n Eläkesäätiö s.r.
Birger Federley 1902
RM II: rakennustaide, maisema
naisuuden.” (Kivinen 1982)
Perimätiedon mukaan Pirttilän
hirret on tuotu Terijoelta rautateitse.
Rakennus on nykyään edustustilana.
Se ja vanha rantasauna on peruskorjat-
tu v. 1988-89. Keittiö on nykyaikaistet-
tu, mutta muuten alkuperäinen miljöö
ja takat ovat hyvin säilyneet. Alueelle
on rakennettu muutama vuosi sitten
myös savusauna. (Miesmäki)
Muotojen leikkiä itäsivulla. EK 007
Rantasauna järven puolelta. EK 007
Pohjapiirrokset. TKA
9
Hatanpään kartanon omistajat myivät
9.9.1904 Bergbackan palstatilan kauppi-
as Mårten Strandellille. Hän oli samana
vuonna tullut Turusta Tampereen kau-
punkiin, jossa hän piti miesten asuste-
liikettä Tirkkosen talossa Kauppakadun
varrella. Etelärinteeseen sijoitetun huvi-
lan suunnitteli hänen veljensä, tunnettu
turkulainen jugendarkkitehti Frithiof
Strandell. Hänen piirustuksissaan nime-
nä on Bärgbacka.
Arkkitehti Birger Federley osti hu-
vilan Strandellilta v. 1912 ja vietti siellä
perheineen kesiä vuoteen 1934 saakka.
Kauppaneuvos Aleksi Hyppölä osti
paikan v. 1937 ja muutti tilan nimen
Hypönniemeksi. Hänen aikanaan raken-
nuksessa tehtiin pieniä muutostöitä Aar-
ne Ervin suunnitelmien mukaan. Raken-
nus peruskorjattiin v. 1982 vakinaiseksi
asunnoksi Marita Palokosken suunnitel-
milla. Rakennuksen erikoisuutena ovat
harjan ja räystäiden pitkät päätyjatkot.
Osittain veden päällä oleva ran-
tasauna lienee 1800-luvun lopusta.
Jugendhenkinen käymälä on huvilan
BERGBACKA / HYPÖNNIEMI
1008
Hypönniemi 42, Hirviniemi-3-75
yksityisomistuksessa
mm. Frithiof Strandell 1905
HRM III: henkilöhistoria, rakennushistoria, maisema
aikainen. Aleksi Hyppölän tyttärelleen
tekemä ”pikkuhuvila” on aloitettu 1940-
ja 1950-lukujen vaihteessa ja laajennettu
huone kerrallaan 11-huoneiseksi.
Päärakennus sisäänkäynnin puolelta. EK 007
Ulko-ovi. SK 998
Frithiof Strandellin piirustukset. TKA
Dostları ilə paylaş: |