Junkkari eli Käkkä on vuoden 1540
kantatila. Sen omisti 1619-1652 Mes-
sukylän 1. kirkkoherra Severinus Matt-
hei Birckelman, jolla oli myös Lampu.
Nykyinen omistajasuku on hallinnut
taloa 1860-luvulta asti. Tilaan liitet-
tiin v. 1923 Hatanpään entinen torppa
Kölli.
Päärakennus on rakennettu v.
1902 uusrenessanssin mukaisena ko-
mealle paikalle kapean niemen kes-
kelle. Tyyli on säilynyt hyvin, koska
rakennusta ei ole vuoden 1928 jälkeen
juurikaan muutettu. Ikkunat ja julkisi-
vun rintapaneeli on uusittu samanlai-
sina v. 1978 ensimmäisen isomman
remontin aikana.
Muista rakennuksista tyylikäs vil-
jamakasiini on vuodelta 1895 ja muut
yleensä 1900-luvun alusta. (Salonen)
JUNKKARI
1013
Junkkarintie 55, Hirviniemi-5-31
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Päärakennuksen pitkä pohjoissivu. EK 007
Viljamakasiini. SK 998
5
Kölli on vuoden 1540 kantatila. Se lii-
tettiin v. 1800 Hatanpään kartanoon,
jonka torppa se oli vuoteen 1904 asti.
Pormestari Karl Schreckin ja vaimonsa
ostettua sen talossa asui muonamiehiä.
Tila liitettiin v. 1923 Junkkariin.
Rakennus on rannan tuntumassa
kaakkoisrinteellä. Perimätiedon mu-
kaan se on alueensa vanhin samalla
paikalla pysynyt rakennus. Vuonna
1891 siihen tehtiin peruskorjaus. So-
tien jälkeen talo jaettiin neljäksi asun-
noksi siirtolaisille. 1970-luvulla lisäsiipi
ja jako pieniin asuntoihin purettiin.
Nykyisin rakennus on yhden perheen
asuntona. (Junkkari)
Vanhat talousrakennukset on pu-
rettu.
KÖLLI
1014
Junkkarintie 64, Hirviniemi-4-49 ja 4-55
yksityisomistuksessa
RKM III: rakennusperintö, asutushistoria, maisema
Köllin länsipääty. SK 998
Eteläsivu kesän vehreydessä. EK 007
6
Lampu on vuoden 1540 kantatila. Sen
omisti 1614-1652 Messukylän 1. kirk-
koherra Severinus Matthei Birckelman,
jonka hallussa oli myös Junkkarin tila.
Nykyinen suku on ollut omistajana ai-
nakin vuodesta 1680.
Lampun pihapiirin vanhat hirsi-
pintaiset rakennukset muodostavat
peltojen keskellä komean kokonaisuu-
den, jota pitkäaikainen omistajasuku
on huolella vaalinut. Päärakennuksen
länsipää on siirretty 1820-luvulla Nu-
pinnokan niemestä, jonne se lienee
pystytetty 1800-luvun alussa. Itäpää
valmistui 1860-1870-luvulla herrasvä-
en pääksi, ja sitä vuokrattiin kesäksi
tamperelaiselle herrasväelle. Vaiheit-
tain se otettiin talon omaan käyttöön
talviajaksi, kunnes 1970- ja 1980-luku-
jen vaihteessa siitä tehtiin perheen ma-
kuuhuoneita. Talossa on kymmenen
huonetta.
Karjarakennus on 1850-luvulta,
vilja-aitat luultavasti 1800-luvun alusta
ja 1860-luvulta. Luhtiaitan hirteen on
veistetty vuosiluku 1818. Kaikkien ra-
kennusten seinät on sivelty punamul-
lalla, ja listat ovat valkoiset.
Lampun tyylikäs pirtti lienee Aito-
lahden ja Teiskon alueella eheimpänä
kokonaisuutena säilynyt. Seinällä on
Suomen sodan aikainen ryijy. Erään
kesävieraan vävy Akseli Gallén-Kallela
on talossa vieraillessaan suunnitellut
pirtin vanhan takan, joka on myöhem-
min uusittu. (Kivikuru)
LAMPU
1015
Hirviniementie 50, Hirviniemi-6-46
yksityisomistuksessa
HRKM II: henkilöhistoria, rakennusperintö, kulttuurihistoria, ympäristö
Päärakennus pihalta. EK 007
Luhtiaitan ja vilja-aittojen ryhmä. EK 007
Pirtin rauhaa. Jari Antila 98
7
Aitoniemen kyläläiset anoivat v. 1913
kansakoulun perustamista Aitonie-
melle, koska lähin koulu oli Sorilassa.
Koulu perustettiin v. 1914 ja paikaksi
valittiin Lampun maalla oleva Hurman
lohkotila. (Kanerva 1967)
Koulu valmistui kesällä 1915,
mutta se paloi kesällä 1939. Uusi koulu
rakennettiin 1941-1942 tiilestä rapat-
tuna. (Telemäki 1979) L:n muotoinen
yksikerroksinen rakennus on muoto-
kieleltään hyvin riisuttu, mutta pää-
sisäänkäyntiä koristavat klassisismin
hengessä pylväspari ja päätykolmiolli-
nen katos.
Koulutoiminta loppui v. 1966.
Sen jälkeen koulu on toiminut asuntoi-
na ja asukkaiden työtilana. Tampereen
kaupunki myi tilan v. 1998 yksityiselle.
Rakennuksessa on korjaustyöt meneil-
lään. (Virtanen)
Tilalla on myös n. 1916 raken-
nettu ulkorakennus, jossa on jugendin
piirteitä. Sen kunto on hyvin heikko.
HURMAN KOULU
1016
Aitoniementie 596, Hirviniemi-6-4
yksityisomistuksessa
K III: kulttuurihistoria
Koulu remontoitavana. EK 007
Hurman koulun viimeiset oppilaat v. 966. Auli Rantala (kirjasta Aitolahti - mat-
kalla kaupunkiin)
8
Keso on vuoden 1540 kantatila. Tam-
pereen kaupunki osti koko tilan raken-
nuksineen v. 1968.
Aitoniementie halkaisee tilan ta-
louskeskuksen. Peltojen keskelle vuon-
na 1885 rakennettu päärakennus on
hirsirunkoinen ja lautavuorattu ja siinä
on 11 huonetta. Rakennuksen ikkuna-
aukoissa on talonpoikaisrakentamises-
sa harvinaisia kaarevia yläosia. Suuri
pirtti on lähes alkuperäisessä asussa.
Maalipinta on heikko. Rakennus on
nykyisin yhdistyksen kesäkotina.
Kiilakivistä pystytetty navetta on
lajissaan Aitolahden alueen komein. Se
rakennettiin v. 1906, joten siinä on ju-
gendin henkeä. Pitkä varastokäyttö on
heikentänyt sen yleiskuntoa. Muista
tilan rakennuksista ovat mainitsemi-
sen arvoisia pitkä hirsinen aitta, jossa
on julkisivun mittainen avokuisti, sekä
tien varressa oleva hirsinen sauna, pa-
kari ja asuinrakennus. (Rantala+)
KESO
1017
Aitoniementie 406, Hirviniemi-17
Tampereen kaupunki
RM IIIv: rakennushistoria, ympäristö
Päärakennuksen länsisivu. EK 007
Aitolahden komein kivinavetta. EK 007
Aitan pitkä kuisti. EK 007
Dostları ilə paylaş: |