Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri


Alttarisyvennys. JR 008
Saarnastuoli. JR 008
Kirkkosalin kynttiläteline. JR 008

---


Laalahti on vuoden 1540 kantatila, jo-
hon liitettiin kylän toinen talo. Se on
myös entinen rustholli, jonka augment-
ti on ollut Kivirannan tila Teiskossa.
Tilan  pihapiirin  halkaisee  Aito-
niementie,  joka  jakaa  puistomaisen
asuinpihan ja talousrakennusten muo-
dostaman talouspihan omiksi erillisiksi
kokonaisuuksikseen.  Päärakennus  on
rakennettu v. 1885 hirrestä lautavuora-
uksella. Oletetaan, että Wivi Lönn olisi
tehnyt  siihen  v.  1908  muutossuunni-
telmia, jotka näkyvät pääsisäänkäynnin
pariovissa ja viereisessä ikkunassa.
Pienempi  asuinrakennus,  ns.  Pu-
nainen  puoli,  on  pystytetty  v.  1888.
Suvun  perimätiedon  mukaan  se  olisi
Wivi Lönnin suunnittelema. Hirsipin-
tainen  rakennus  on  maalattu  puna-
mullalla.  Suuren  avokuistin  pilarit  on
veistetty yläosastaan kapiteelin tapaan.
Rakennus sisustettiin asuttavaksi vasta
1930-luvulla.
Asuinpihan pohjoisreunalla oleva
hirsipintainen pakari on rakennettu n.
1910.  Sen  lähellä  oleva  viljamakasiini
on myös hirsirakennus vuodelta 1865.
Talouspihan luhtiaitta on pääosin hir-
sirunkoinen ja ollut käytössä jo ennen
vuotta 1917. (Pihkala)
LAALAHTI   
 
 
 
 
 
1022
Aitoniementie 195, Laalahti-1-34
yksityisomistuksessa
mm. Wivi Lönn?
RM III: rakennushistoria, maisema
Päärakennuksen pihasivu. EK 007
Punainen puoli. EK 007
Luhtiaitta. EK 007

---

5
Laalahden  tilakeskuksesta  koilliseen
on  alue,  jota  kutsutaan  Laalahden
mäkitupalaistaloiksi. Alueella on neljä
pientä asuinrakennusta, jotka ovat ai-
koinaan toimineet tilan työntekijöiden
asuntoina.  Alue  on  rajattu  Laalahden
suuntaan kiviaidalla.
Aitoniementien varressa on talois-
ta suurin, sotamiehen talo, jonka van-
hin  osa  on  todennäköisesti  rakennet-
tu  1700-luvulla.  Se  on  hirsipintainen,
nurkkakiville  ja  kalliolle  perustettu
pieni  rakennus,  jota  on  myöhemmin
laajennettu pohjoispään vajaosalla. Ik-
kunat  ovat  uusrenessanssin  malliset,
kuistissa  ja  vajassa  pieniruudulliset.
Rakennus on hyväkuntoinen ja nykyi-
sin kesäasuntona. Sen vieressä on hir-
sipintainen aitta.
Muut  kolme  asuinrakennusta
ovat  nuorempia.  Hyvin  pienessä  hir-
sipintaisessa  rakennuksessa  on  osin
muurattu  perustus,  kahdessa  muussa
laudoitetussa  rakennuksessa  on  nurk-
kakiviperustus. Kaikkien ikkunat ovat
pieniruutuiset.  Niitä  käytetään  nykyi-
sin kesäasuntoina. (Pihkala)
LAALAHDEN MÄKITUPALAISTALOT 
1023
Aitoniementie 168, 172, 174, Laalahti-2-20
Tampereen kaupunki
RK III: rakennusperintö, kulttuurihistoria
Sotamiehen talo tieltä. EK 007
Sotamiehen talo ja aitta. EK 007
Pienin mäkitupa. EK 007

---

6
Finlaysonin  insinööri  Josef  Renggli
rakennutti  v.  1896  Rumootta-Mikko-
lasta  vuokraamalleen  palstalle  suuren
puuhuvilan.  Se  sijaitsee  aivan  Rum-
mootanniemen kärjessä korkealla töy-
räällä. Palstasta muodostettiin v. 1901
tila nimeltään Rumottoniemi. Rengglin
jälkeen omistajana on ollut mm. Char-
pantier.  Tilan  osti  1930-luvun  alussa
Lauri Pellas.
Puolitoistakerroksinen  lautavuo-
rattu  hirsirakennus  on  uusrenessans-
sivaikutteista nikkarityyliä. Sen erikoi-
suutena ovat lounais- ja luoteispäätyjen
puuleikkaukset.  Sitä  on  myöhemmin
vähän laajennettu, mm. koillispäätyyn
v.  1948  tehdyllä  ruokasaliosalla.  Lou-
naispäädyn  ja  sisääntulokuistin  ikku-
noita  on  myös  vaihdettu  nykyaikai-
semmiksi.
Aivan  rannan  tuntumassa  on  ns.
pikkuhuvila.  Se  on  rakennettu  ennen
vuotta 1940 jyrkälle paikalle betonisen
kellarikerroksen päälle. Pihapiirissä on
myös samalta ajalta leikkimökki, jonka
katolla on pieni vellikello. Lounaisran-
nalle on rakennettu v. 1950 hirsipintai-
nen  sauna.  Modernin  saunan  ikkunat
ovat jugendin henkiset. (Aspegren)
NURMIN KYLÄ
CHARPANTIER / PELLAS   
 
1024
Rumootantie 132, Nurmi-5-5
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Päädyn puuleikkauksia. EK 007
Pikkuhuvila. SK 998

---

7
Niemenkärkeen  johtaa  kaunis  ranta-
viivaa seuraileva tie. Birger Federleyn
v. 1914 suunnittelema huvila on tehty
Karjalan  punahongasta  niemenkärjen
korkeimmalle  kohdalle.  Siinä  on  run-
saasti parvekkeita, osin kahdessa ker-
roksessa. Korkean aumakaton räystään
alusta on rikkaasti profiloitu.
Sisätilojen  keskeinen  huone  on
hirsipintainen  halli,  jota  on  kutsuttu
myös saliksi. Tila saa valonsa kahdessa
kerroksessa  olevien  parvekkeiden  la-
siovien kautta.
”Toiseen  kerrokseen  nousee  hal-
lista  siro  avoporras,  jonka  tummaksi
lakattu  kaiderakennelma  kaartuu  vä-
litasanteella  pikku  parvekkeiksi  kuin
joissakin  barokkitiloissa.  Mutta  kun
toisessa  kerroksessa  avaa  jonkun  ul-
koparvekkeen oven, hallitsee näkymää
täsmällinen  neliöruudutus:  se  jaotte-
lee ovien lasipinnat, somistaa parvek-
keiden  kaiteita  ja  toistuu  vielä  poik-
kipäädyn  harjakammassakin.  Tähän
Hoffmann-jugendin erikoispiirteeseen
Federley oli yleensäkin tuohon aikaan
mieltynyt.” (Kivinen 1982)
Aikojen kuluessa huvilaan on teh-
ty  muutoksia,  mm.  etelän  kylkiäiset
ja  parvekkeiden  kaiteita  on  poistettu.
Maalipinta on nykyään heikko. Hallin
interiööri graniittiuuneineen on hyvin
säilynyt.
Tilalla on myös v. 1841 rakennettu
muonamiehen mökki, joka on nykyisin
loma-asuntona. Sen viereen on raken-
nettu v. 1989 uusi loma-asunto tyylik-
käästi saman henkiseksi vanhan raken-
nuskannan  kanssa.  Kolmaskin  pieni
loma-asunto on tehty niemen pohjois-
osalle. Vanhan mökin peruskorjauksen
ja uudet loma-asunnot on suunnitellut
Pentti Turunen. (Winberg)
NIEMENKÄRKI   
 
 
 
 
1025
Nurmintie 240, Nurmi-5-20 / yksityisomistuksessa
Birger Federley 1914, Pentti Turunen 1989-1991
RM IIv: rakennustaide, rakennushistoria, maisema
Huvilan länsisivu. SK 998
Entinen muonamiehen mökki. SK 998

---