Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri


TEISKOLAN TYÖVÄENASUNNOT   
 
1150
Terälahdentie 468 ja 538, Teiskola-1-63
yksityisomistuksessa
K I: sosiaalihistoria, valtakunnallisesti merkittävä Kirkkojärven 
kulttuurimaiseman osana
Sekä Teiskolan vanhan meijerin yhte-
ydessä  että  varsinaisen  kartanoalueen
ulkopuolella on työväelle tarkoitettuja
asuinrakennuksia, jotka on rakennettu
1900-luvun vaihteen molemmin puo-
lin. Asuntojen huoneluku on alunperin
vaihdellut yhdestä kolmeen.
Alkuperäistä  henkeä  on  vielä  ns.
Mäkelän taloissa tien varressa Teisko-
lasta etelään. Molemmat asuintalot ovat
kivipilareille rakennettuja hirsipintaisia
rakennuksia,  punamullan  väreissä  ja
valkoisilla  listoituksilla  yksinkertaisen
tyylikkäitä. Kartanoa vastapäätä sijait-
sevassa Vitasaaressa olevaa rakennus-
ta  on  uudistettu  lautaverhouksella  ja
laajennuksilla, joten vain perusrungon
ikkuna-aukotuksesta  löytyvät  enää  al-
kuperäiset tyylipiirteet.
Mäkelän pitkätalo etelästä. EK 007
Pienempi Mäkelän talo etelästä. EK 007
Mäkelän pitkäntalon itäpääty. 
EK 007
Tienpuolisivu. EK 007

---


TEISKON LAINAMAKASIINIT   
1151
Terälahdentie 514, Teiskola-1-63
yksityisomistuksessa
KM I: sosiaalihistoria, maisema, valtakunnallisesti merkittävä 
Kirkkojärven kulttuurimaiseman osana
Maassamme  alettiin  perustaa  lainajy-
västöjä  pahan  päivän  varalle  1800-lu-
vun alussa. Niistä voitiin antaa keväällä
siemenviljaa tarvitseville, ja syksyllä oli
laina  maksettava takaisin  sopivan  ko-
ron kanssa.
Teiskon  lainamakasiinit  perustet-
tiin sillan korvaan Teiskolan kartanon
maalle.  Vanhempi  niistä  rakennettiin
v. 1824, ja sen vetoisuus on 1199 hl.
Myöhemmin  rakennettuun  makasii-
niin mahtuu 1718 hl viljaa. Lautavuo-
ratut  makasiinit  ovat  harjakattoisia  ja
niin  lähellä  toisiaan,  että  väliräystäät
ovat yhdessä.
Viimeisinä  suurina  nälkävuosina
1866-1867  varastot  tyhjenivät.  Vuo-
si  1866  oli  jo  ollut  niin  huono  sato-
vuosi, että monet eivät olleet voineet
lainaansa  palauttaa.  Vuonna  1867  oli
täydellinen kato. Vuosi 1868 olisi ollut
jo  hyväsatoinen,  mutta  siemenviljan
puuttuessa valtaosa pelloista oli kylvä-
mättä, ja siitä johtuen nälänhätä jatkui
vielä seuraavankin vuoden.
Pitäjän  väkiluku  oli  v.  1868  vain
2542 henkeä, vaikka se v. 1860 oli ollut
jo 3200 henkeä.
Makasiineja  käyttää  nykyisin
manttaalisäätiö.  (Tammelander)  Niillä
on  vielä  syvällistä  sosiaalihistoriallista
arvoa maisemallisen arvon lisäksi.
Päädyt tielle. ALJ 999
Tienäkymä. JR 008
Makasiinit etelän puolelta. JR 008

---


TEISKOLA   
 
 
 
 
 
1152
Teiskolantie 7-25, Teiskola-1-63
yksityisomistuksessa
mm. J. G. Sacklén? 1806, Birger Federley 1916, 1918
RKM I, rakennustaide, rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema, 
valtakunnallisesti merkittävä Kirkkojärven kulttuurimaiseman osana
Teiskolan  kylässä  oli  v.  1540  kaksi
Teisko-nimistä tilaa sekä Salo ja Mus-
taniemi,  jotka  kaikki  liitettiin  1600-
luvun  lopulla  Teiskolan  kartanoksi.
(Arajärvi 1954) Siihen on 1820-luvulla
liitetty vielä sen augmentti Padustaipa-
leen Poukka. (SKS 1945)
Tilan omistajien historia on väri-
käs. Ratsumestari Wolmar von Schlip-
penbach sai Teisko-Teiskolan v. 1648
kiitokseksi Ruotsin kruunulle tekemis-
tään palveluksista. Kartano perustettiin
ja sai säterivapauden v. 1663. Vuonna
1684 taloa hallitsi kihlakunnantuoma-
ri Johan Spofvenhjelm, joka sai liitet-
tyä  siihen  loputkin  kolme  kylän  tilaa.
Hänen sukulaisensa volontääri Gustaf
Montanin aikaisissa asuinrakennuksis-
sa  oli  jo  koristeltuja  palttinatapetteja.
Myöhempiä tunnettuja omistajia olivat
mm. nimismies Magnus Gabriel Gadd,
vapaaherra, valtiokonttorin presidentti
Hans Henrik Boije ja asessori Gabriel
Ahlman. Luutnantti Johan Tammelan-
der  sai  tilan  haltuunsa  4.3.1794  5277
riikintaalarin  hinnasta,  ja  sen  jälkeen
kartano on kuulunut hänen suvulleen.
Teiskon ainoa herraskartano sijait-
see  Kirkkojärven  ja  Teiskolanlahden
välisellä luonnonkauniilla kannaksella.
Teiskolantie  halkaisee  talouskeskuk-
sen  niin,  että  tien  lounaispuolelle  jää
asuntopiha ja koillispuolelle karjapiha.
Teiskon päätie kulkee välittömästi ta-
louskeskuksen itäpuolella.
Päärakennus on rakennettu Teis-
kolanlahdelle  laskevan  rinteen  pääl-
le, josta on komeat näkymät lahdelle.
Kaksikerroksisen  hirsirunkoisen  ra-
kennuksen  pystytystyöt  aloitettiin  v.
1806 luultavasti turkulaisen maanmit-
tari  J.  G.  Sacklénin  laatimien,  allekir-
joittamattomien  suunnitelmien  mu-
kaan.  Sota  keskeytti  työt,  mutta  vuo-
den  1810  lopulla  empireasun  saanut
aumakattoinen  rakennus  oli  valmis.
Siihen tuli 13 huonetta ja keittiöosasto.
Rakennus  oli  pitkään  vuoraamatta  ja
maalaamatta.  Luoteispäätyä  jatkettiin
myöhemmin  yksikerroksisella  keittiö-
siivellä, joka korvattiin v. 1918 Birger
Federleyn  suunnitelman  mukaisella
siivellä.  Rakennuksessa  ei  ole  asuttu
vakituisesti vuoden 1926 jälkeen. Siksi
kiinteät rakenteet, ovet, lattiat ja listat
ovat säilyneet alkuperäisessä asussa.
Päärakennuksen ympärillä on laaja
koristepuutarha.  Sitä  rajaavat  entinen
pakari-väentupa  ja  vaunuliiteri,  jotka
on  rakennettu  1920-luvulla  vuoraa-
mattomina  hirsirakennuksina.  Pakari
on  muutettu  myöhemmin  isäntäväen
asuinrakennukseksi,  jolloin  se  lienee
saanut  kattokaavelin  yläkerran  tilojen
valaisemiseksi  ja  laajan  avokuistin.
Hirsipinta  on  maalattu  punamullalla
(faluröd)  ja  ikkunankehykset  valkoi-
siksi.
Pääpihan pohjoispuolella on vilja-
makasiini ja entinen puutarhurin asun-
Päärakennuksen koillissivu. KN 007
Pihanäkymä vaunuliiterille päin. 
KN 007
Sauna, jossa on talonväen ja palvelus-
väen puoli. KN 007

---