1960-luvun lyriikka
Yüklə 221,5 Kb.
|
- Bu səhifədəki naviqasiya:
- Pyhän Henrikin legendatekstit
- USKONPUHDISTUKSEN AIKA: MIKAEL AGRICOLA
- 1600-LUVUN RUOTSINKIELINEN KIRJALLISUUS - Turun akatemia - perustettiin 1640 - Suomen 1. kirjapaino perustettiin Akatemian yhteyteen 1642 Sigfridus Aronus Forsius
- Koulukomediat
- Torsten Rudeen
- SUOMENKIELINEN KIRJALLISUUS 1600-LUVULLA JA 1700-LUVUN ALKUPUOLELLA Virsirunous: Jacobus Finnon
- Henrik Lilius
- Gabriel Tuderus
- VALISTUKSESTA VARHAISROMANTIIKKAAN Henrik Gabriel Porthan
- Michael Choraeus
- SAMUEL GUSTAF BERGH
- ELIAS LÖNNROT
- 1800-LUVUN ALKUPUOLEN NAISKIRJAILIJAT JA ROMAANI Fredrika Wilhelmina Carstens
- Wendla Randelin
- Charlotta Falkman , Maria Kraftman , Marie Linder Sara Wacklin
- Kirjallisen instituution muutoksia 1800-luvulla
- 1860- JA 1870-LUVUN LYRIIKKA Josef Julius Wecksell
- Isa Asp
- Aleksis Kivi
| SUOMEN KIRJALLISUUDEN HISTORIA SUKI/YKIR P3A 3 op Tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 12–14 ls. Pinni B1096
- pääosa latinankielisiä, osa ruotsinnoksia, vain Surmavirsi suomea - pääosin uskonnollisia tai kirkollisia tekstejä - edustettuina kuitenkin kaikki keskiajan lajit lukuun ottamatta hovi- ja trubaduurirunoutta Pyhän Henrikin legendatekstit (1290-luvulta) - piispa Henrikin ristiretki n. 1156, Köyliön Lalli - pappien latinankielisiä liturgiatekstejä - suomenkielinen Pyhän Henrikin surmavirsi Jöns Budde (s. n. 1437) - Naantalin luostarin pappismunkki - ruotsintaja (”Suomen ensimmäinen kirjailija”) - ruotsinsi Raamatun kirjoja, ilmestyskirjoja, pyhimyslegendoja, hartauskirjoja Piae Cantiones (Hurskaat laulut) (painettu 1582) - koulukäyttöön (parodiset, satiiriset, eroottiset laulut eivät päässeet kokoelmaan) - keskieurooppalaista perua 1200-luvun lopulta
- Turun piispa Martti Skytten apulaiseksi - opiskeli Saksassa Wittenbergin yliopistossa mm. Martin Lutherin johdolla; tutustui humanismiin, erityisesti Erasmus Rotterdamilaisen ajatteluun - Turun katedraalikoulun rehtori - Turun hiippakunnan piispa pari vuotta ennen kuolemaansa rauhanneuvottelijana Venäjällä - Abckiria 1543 - papeille kansanopetuksen avuksi - ensimmäinen suomenkielinen teos - Rucouskiria 1544 - lähes 900 sivua - rukouksia eri kirkollisiin tilanteisiin - Se Wsi Testamenti 1548 1600-LUVUN RUOTSINKIELINEN KIRJALLISUUS - Turun akatemia - perustettiin 1640 - Suomen 1. kirjapaino perustettiin Akatemian yhteyteen 1642
- pappi, luonnontieteilijä, mystikko ja ennustaja - Physica 1611 - ruotsintaja, mm. eläinfaabeli Reyncke Foz 1621 - eurooppalaisia teemoja ja motiiveja: turhuuksien turhuus, kuolemantanssi
- 1. Suomesta tunnettu teatteriesitys saksalainen ylioppilaskomedia Turun akatemiassa 1640 - Jacobus Chronander - Surge 1647, Bele-Snack 1649 Barokki ja tilannerunous - Raamatun aiheet, Kristuksen elämäkerrat eli messiadit, henkilörunous, häärunous, hautarunot - Johan Paulinus-Lillienstedt (1655–1732) - messiadi Christus nascens, patiens et triumphans 1694 - pastoraaliruno "Klagan öfver Iris afresa" - Torsten Rudeen (1661–1729) - kaksi ylistysrunoa Kaarle IX:lle 1704 - Olof Wexionius (1656–1689) - hautaruno "Charon" Jakob Frese (1691–1729) - myöhäisbarokin edustaja - kristillistä, luonnonläheistä, yksilöllistä kuolemanrunoutta - runo-oratorio Frögde-Qwäde 1715 Kaarle XII:lle - suomalaistunnot Ison vihan aikaan (1713–1721) - runosikermä "Werser i siukdom wid åtskillige Wåhrtider" - kokoelmassaan Andelige Och Werldslige Dikter 1726 - messiadi Passions-Tankar 1728 SUOMENKIELINEN KIRJALLISUUS 1600-LUVULLA JA 1700-LUVUN ALKUPUOLELLA Virsirunous: Jacobus Finnon virsikirja 1583, Hemmingius Henrici Maskulaisen virsikirja 1605 Postillat: Ericus Erici Sorolaisen Postilla 1621 ja Laurentius Petrin kaksi saarnakokoelmaa 1644 Tilannerunous - Ericus Justander (s. 1623) - hää- ja onnittelurunoja - ensimmäisen suomeksi esitetyn näytelmän suomentaja: Tuhlaajapoika 1650 - Henrik Lilius: perherunoja 1700-luvulla
- 1. suomenkielinen balladimuotoinen arkkiveisu: Pyhästä Yrjänästä ja lohikäärmeestä 1683 - kansainvälistä tuontitavaraa - papit, virkamiehet laativat - aiheita: sodat, luonnonkatastrofit, romanttinen tai eroottinen rakkaus, ihmeet, mestattavien kauhut - Gabriel Tuderus: Yxi Caunis Suomen-Kielinen Weisu Talonpojille cunniaxi ja ylistöxexi 1703 Johannes Cajanus (1655–1681) - runo "Etkös ole ihmis parca aiwan arca" (arkkiveisuna 1683, vuoden 1701 virsikirjaan) - René Descartesin vaikutus: rationalismi, aurinkokeskinen maailmankäsitys
- messiadi Ilo-Laulu Jesuxesta 1690 - muista poiketen hallitsi ja käytti kalevalamittaa
- Turun akatemian kaunopuheisuuden professori - Aurora-seuran perustajia - 4-osainen De poësi Fennica 1768–1778 - folkloristiikan perusteos suomalaisesta kansanrunoudesta - herätetaho: James Macpherson: Ossianin laulut 1760-luvulla Aurora-seura 1770–1779 - tavoite edistää Ruotsin kirjallisuutta, myös tutkia Suomen maan ja kielen historiaa - sanomalehtensä Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo
- valistuksen aistihavainnot menettivät keskeisyyttään; tärkeäksi aistientakainen, tosiolevainen - tunne, sentimentaalisuus, pateettisuus - rakkaus avioliiton perustana, perheestä tärkeä - nainen äitinä ja kodinhengettärenä - kirjallisuuden miljööt: koti; goottilaiset linnat, itämaiset hovit, hautausmaat - luonto ylevänä, dramaattisena: tyyppimaisemana meri, vuoret, tunturit - kiinnostus alkujuuriin: ihmiselämässä lapsuuteen, historiassa muinaisaikaan - kansallisvaltioajattelu syntymässä: kiinnostus kieleen, historiaan ja kansanrunouteen - kukoisti Saksassa, Iso-Britanniassa - Gottfried von Herder: Volkslieder 1778 - kirjailijaneron tyyppi Frans Mikael Franzén (1772–1847) - kolme runoa Stockholms-Postenissa: - "Människjans anlete. Ode till Selma" 1793 - "Det nya Eden" 1794 - "Den gamle knekten" 1793 - runo "Sången öfver crefve Gustaf Philip Creutz" 1797 - Ruotsin merkittävimmälle rokokoorunoilijalle Creutzille (1731–1785) - idyllisiä perherunoja Michael Choraeus (1774–1806) - runot "En tanke på min egen graf", "Till min barndoms vänner" TURUN ROMANTIIKKA (1817–1827) - suomalaista täysromantiikkaa; Turun akatemian nuoria opettajia - vaikutteet saksalaisilta romantikoilta (Schlegel-veljekset, Schleiermacher, Novalis, Schelling, Hegel) ja Upsalan fosforisteilta (P. D. A. Atterbom) - porvariston nousu; aateliston, ranskalais-klassismin ja rokokoon vastustus - Auran piiri - ”porvarillista julkisuutta” edustanut suljettu seura - Aura-kalenteri 1817–1818 - julkaisivat lehtiä: esim. Mnemosyne
- Auran-piiriläinen - julisti kansallis-isänmaallista ohjelmaa, joutui maanpakoon Ruotsiin 1823 - runokokoelma Ungdoms rimfrost, af Sonen i Örnskog 1823 Carl Axel Gottlund (1796–1872) - poikkesi muista romantikoista arkityylissään - kansanrunokokoelmat Pieniä Runoja Suomen Poijille Ratoxi I–II 1818, 1821 - kansanrunokokoelma Runola 1840 JAAKKO JUTEINI (oik. Jakob Judén, 1781–1855) - ensimmäinen varsinainen suomenkielinen kirjailija - viipurilainen virkamies - fennomaani, kansanvalistaja, rationalisti, pasifisti, eläinsuojelija - runo ”Laulu Suomessa” 1810: ”Suomen ensimmäinen kansallislaulu” - aapinen, pedagoginen oppikirja, sananlaskukokoelma, kaskukokoelma, kummitusjuttukokoelma, virsiä, juomalauluja - novelli torppariongelmista jo 1824 - novelli Erhetyksen Vaikutus elli Lapsen Murha 1827 - valistushenkinen farssi Perhe-Kunda. Pila-Kirjoitus Epä-Luuloista 1817 - ensimmäinen suomenkielinen näytelmäyritelmä - mielipidekirja kristinuskon opinkappaleita vastaan 1827 - harhaoppioikeudenkäynti ja kirjarovio - kunniatohtorin arvo 1840 SAMUEL GUSTAF BERGH (nimimerkki KALLIO, 1803–1852) - ensimmäinen suomenkielinen taiderunoilija - runot ”Ystävälleni”, ”Sirkka”, ”Runo”, ”Soijin” ja ”Oma maa” - runojen intertekstuaaliset viitteet eurooppalaisen romantiikan tuotteisiin (tanskalaisiin, saksalaisiin, etenkin Goetheen)
- syntyi Sammatin Paikkarin torpassa - maisteriksi Turussa, lääketieteen väitös Helsingissä - Kajaanin piirilääkärinä 1830-luvulta 1850-luvulle - vuosikausien runonkeruu- ja kielentutkimusmatkat Suomessa, Itä-Karjalassa, Lapissa, Virossa ja Inkerissä - perusti ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden Mehiläisen (1836–1837) - suomen kielen professori 1853–1862 - Kantele taikka Suomen Kansan sekä Vanhoja että Nykyisempiä Runoja ja Lauluja I–IV 1829–1831 - painamaton ”Runokokous Väinämöisestä” eli ns. Alku-Kalevala 1833 - Kalevala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinoisista ajoista eli ns. Vanha Kalevala 1835 - Kanteletar taikka Suomen kansan vanhoja lauluja ja virsiä I–III 1840 - Kalevalan 2. painos eli ns. Uusi Kalevala 1849 - puolet laajempi kuin Vanha Kalevala; lisäykset loitsuja - sananlaskukokoelma, arvoituskokoelma, suppeat Suomen ja Venäjän historiat, Suomalaisen talonpojan kotilääkäri 1839, Flora Fennica – Suomen kasvisto 1860, Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja 1880 Kalevala - esikuvana vain Homeroksen Ilias ja Odysseia (eivät feodaalieepokset Edda, Rolandin laulu, Niebelungeinlaulu eikä Macphersonin Ossianin laulut) - Lönnrot käytti 100 laulajastaan lähinnä neljää: Juhana Kainulaista, Vaassila Kieleväistä, Ontrei Malista ja Arhippa Perttusta - Lönnrotin tekijyys: valikoi, yhdisteli, muokkasi, juonellisti tarinaksi, psykologisoi henkilöhahmot - humaani, todentuntuinen - Lönnrotin luoma kansallisromanttinen myytti
- maisterin tutkinto Turussa 1827, kotiopettajana Ruovedellä ja Saarijärvellä sekä Paraisilla; avioitui paraislaisen Fredrika Tengströmin kanssa - Helsinkiin 1830 - Lauantaiseura - Runeberg ja J. J. Nervander perustivat 1830 - jäseniä myös Snellman ja Fredrik Cygnaeus - Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustaminen 1831 - Helsingfors Morgonblad, jota Runeberg toimitti - kirjoitussarjansa ”Den gamle trädgårdsmästarens brev” 1837 pietistejä vastaan - lyseon lehtorina ensin Helsingissä, 1837–1857 Porvoossa, sitten vapaana kirjailijana, kunnes halvaantui 1863 - esikoisrunokokoelma Dikter 1830 - runo ”Svanen” - 27 runonovellin sarja ”Idyllejä ja epigrammeja” - n:o 25 eli ”Bonden Paavo” - 5-osainen sarja ”Svartsjukans nätter” - rakkaus luonnonvoimana - Dikter. Andra häftet 1833 - runot ”Källan”, ”Grafven i Perho” - idyllieepos Elgskyttarne 1832 - kuvaa realistisesti, kertoo idealistisesti kansanelämästä - idyllieepos Hanna 1836 - ensirakkaus pappilaidyllissä - eeppinen runoelma Julqvällen 1841 - biedermeierin vastavoimana vanha suomalaissoturi Pistooli - runoelma Nadeschda 1841 - venäläinen kansansatu pohjana - yksilön intohimoinen rakkaus ja yhteiskunnan järjestys vastakkain - eepos Kung Fjalar 1844 - skandinaavinen viikinkiaika - antiikkinen nemesis-teema ja insesti-motiivi - runokokoelma Fänrik Ståls sägner I–II 1848, 1860 - Suomen sota 1808–1809 - runo “Vårt land”, joka esitettiin ensimmäisen kerran Kumtähden kentällä 1848 - sota suljettuna maailmana, jossa sankarikuolema isänmaan puolesta ylin arvo - näytelmä Kungarne på Salamis 1863 - antiikkiin sijoittuva - velvollisuus voittaa perhesiteet
- lähes maanpaossa Ruotsissa ja Saksassa 1839–1842 - Helsingin yliopiston filosofian dosentti - Kuopion yläalkeiskoulun rehtori 1843–1849 - filosofian professori vuodesta 1856 - senaattori vuodesta 1863; aateloitiin - filosofiset teokset Versuch einer speculativen Entwickelung der Idée der Persönlichkeit 1841, Läran om staten 1842 - Snellmanin Friedrich Hegelin oppien mukainen kirjallisuusohjelma - kuvattava nykyaikaa, arkielämää, vain todellisuutta, mutta idealisoitava se - tragedia tärkein laji, mutta meneillään olevassa historian vaiheessa proosaromaani - kansalliskirjallisuus ennen kaikkea tietokirjallisuutta, kaunokirjallisuuden vuoro myöhemmin - kansalliskirjallisuuden oltava suomenkielistä - kirjoitti itse monipuolisesti teksteissään modernistuvan maailman eri alojen ilmiöistä, aatteista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä - perustamansa lehdet: ruotsinkielinen viikkolehti Saima 1844–1847 ja sen kirjallisuusliite Kallavesi ja talonpojille suunnattu Maamiehen ystävä 1844 - kulttuuripol. lehti Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning 1847–1849 ja 1855–1863 - esitteli mm. George Sandia, Eugéne Sueta ja Charles Dickensiä ZACHARIAS TOPELIUS (1818–1898) - kansanrunouden kerääjä Zacharias Topelius vanhemman poika Uudestakaarlepyystä - historian professori - vallankumouksellisia fennomaanirunoja opiskeluvuosina - lehtensä Helsingfors Tidningar 1842–1860 - journalistisia kokeiluja - historialliset jatkokertomukset - runokokoelma Ljungblommor I–III 1845–1854 - sikermä ”Sylvias visor” - romaani Fältskärns berättelser I–V 1853–1867 - ilmestyi jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa vuodesta 1851 - Ruotsi-Suomen historia 1630-luvulta 1700-luvun loppuun - aateliset Bertelsköldit, talonpoikaiset Larssonit - mallia Walter Scottilta - kuninkaan ja kansan yhteys, suomalaisten ja ruotsalaisten yhteys - vauhdikas juoni, maagiset ja sentimentaaliset elementit - novellikokoelma Vinterqvällar I–III 1880–1897 (suom. Talvi-iltain tarinoita) - novelleja Suomen historiasta - Boken om vårt land 1875 (suom. Maamme kirja) - näytelmiä - Regina von Emmeritz 1853 - Prinsessan av Cypern Nya teaternin vihkiäisiin 1860 - satukokoelma Läsning för barn I–VIII 1874–1879 (suom. Lukemisia lapsille) - romaani Planeternas skyddslingar I–III 1886–1889 (suom. Tähtien turvatit) - kohtalonomainen uskonkäsityksensä - samoja ajatuksia kuin ajan radikaaleimmilla feministeillä
- ensimmäinen suomalainen romaani - ns. sentimentaalinen romaani, kirjeromaani - naisten kärsimystarinoita, salonkielämän kuvauksia - rakensi ihanteellista naiskansalaisuutta - mallina ruots. Fredrika Bremerin romaanit, todennäköisesti engl. Jane Austenin romaanit Wendla Randelin (nimimerkki Wendela, 1823–1906): romaani Den fallna 1848 (suom. Elisabet 1999) - julkaistiin J. W. Liljan Aura-kalenterissa - sentimentaalinen romaani - aviorikos-teema, äitiyden korostus
- epäsentimentaalisesti historian tapahtumia, merkkihenkilöitä, sodan realistisia kuvauksia Fredrika Runeberg (1807–1879) - novellikokoelma Teckningar och drömmar 1861 - ilmestyi Snellmanin Litteratubladissa sarjana vuodesta 1856 - sadunomaisia proosarunoja - nainen pääosassa eksoottisissa miljöissä - historiallinen romaani Fru Catharina Boije och hennes döttrar 1858 - jos käsikirjoitus olisi julkaistu valmistuttuaan 1840-luvun puolivälissä, olisi ensimmäinen suomalainen historiallinen romaani - Walter Scottin vaikutus - realistisesti kuvattu naishahmo ja melodraaman naishahmo rinnakkain - historiallinen romaani Sigrid Liljeholm 1862 - naisen mahdollisuuksien pohdintaa: avioliiton sijasta sosiaalinen työ - etäännyttämällä historiaan, poikkeusoloihin saattoi kuvata naisen asemaa radikaalisti Romaanikeskustelu - miesten käymää 1800-luvun puolivälin päivälehdissä - kaivattiin realistista romaania eepoksen sijaan (naisten samaan aikaan kirjoittamia sentimentaalisia romaaneja ei noteerattu) - romaanin vastustajat: pietistit, lajin mahdollisia demokratisoivia vaikutuksia karsastavat Kirjallisen instituution muutoksia 1800-luvulla - väkiluvun huima kasvu, kansanopetuksen ja kansankirjastojen kehittäminen, lukutaidon nousu loivat perustan kirjamarkkinoille - moderni kirjankustannustoiminta kehittyi - vuoden 1850 sensuuriasetus hidasti hetkeksi - käsitys kirjailijasta muuttui: J. L. Runeberg vielä ns. virkakirjailija, Zacharias Topelius jo ns. markkinakirjailija - lasten- ja nuortenkirjallisuuden asema Suomessa omintakeinen - kehittyi yhtä matkaa aikuisten kirjallisuuden kanssa (jopa hivenen edellä: ulkomaisten teosten nuorisolyhennelmät – Daniel Defoen Robinson Crusoe, Jonathan Swiftin Gulliverin retket, uutuuksien nopea kääntäminen – Mark Twainin Tom Sawer) - tuotettiin runsaasti sekä käännöksinä että alkuperäisinä ja lastenlehtiä runsaasti, koska kansallisuusaate edellytti tehokasta kansalaisuuteen kasvattamista 1860- JA 1870-LUVUN LYRIIKKA Josef Julius Wecksell (1838–1907) - historiallinen murhenäytelmä Daniel Hjort 1862 - runokokoelma Valda ungdomsdikter 1860 - muistuttaa Charles Baudelairea, lordi Byronia - modernistinen - aiheinaan demonisuus, hyvän ja pahan, ruman ja kauniin limittyminen elämässä ja taiteessa - sairastui skitsofreniaan 27-vuotiaana
- ensimmäinen suomenkielinen naislyyrikko - pääosa runoista lesboeroottisia - isänmaallisia runoja feministisestä näkökulmasta A. Oksanen (oik. August Ahlqvist, 1826–1889) - suomen kielen professori, kääntäjä, kriitikko - loi suomalaisen taidekielen normit länsieurooppalaisten mallien mukaan - kriitikonohjelmansa: muodon, kielen noudatettava formaalisia normeja – rakenne, sisältö sivuseikkoja - runokokoelma Säkeniä I–II 1860, 1868 - sovitti eurooppalaisia mittoja suomeen, toi meille sonetin, balladin - ensimmäinen suomenkielinen balladi ”Koskenlaskijan morsiamet” 1853 - sisälsi taitavia käännöksiä, mm. Friedrich Schillerin ”Kellot” Aleksis Kivi: runokokoelma Kanervala 1866 ALEKSIS KIVI (oik. Stenvall, 1834–1872) - syntyi 10.10.1834 Nurmijärven Palojoen kylässä pitäjänräätälin poikana - Malakias Costiander kiertokouluopettajanaan (sovitti ensimmäisenä silosäettä suomeen, suomensi Runebergin Hirvenhiihtäjät) - ylioppilaaksi 23-vuotiaana - liittyi nuorfennomaaneihin (suomen kieli johtoasemaan ruotsin tilalle), avusti nuorfennomaanien Kirjallista Kuukauslehteä (1866–1880) - kirjoittautui yliopistoon 1859 opiskelemaan estetiikkaa ja historiaa - kuunteli Lönnrotin ja Fredrik Cygnaeuksen luentoja - tutustui omin päin laajasti historiaan, filosofiaan, kirjallisuuteen (Homeros, Vergilius, Dante, Moliére, Ossianin laulut, Walter Scott, skandinaaviset romantikot, Schiller, Cervantes, Shakespeare) - sairaus ja velkaantuneisuus keskeytti opiskelut 1863 - Charlotta Lönnqvistin Fanjunkars-torpassa Siuntiossa 1864–1871 - mielisairaalassa 1871–1872 - kuoli veljensä hoidossa Tuusulassa 31.12.1872
- ensimmäinen suomenkielinen tragedia - voitti SKS:n kilpailun 1860, painettiin Kiven kokonaan uudelleen muokkaamana 1864 - subteksteinä Schillerin Rosvot, Shakespearen Hamlet - moderni tragedia - teemana orjuus, ei verikosto (Cygnaeuksen Kalevala-luennot vs. Lönnrotin Kalevalan antiikkisesti verikostava Kullervo) - sankari inhimillinen, ei yli-inhimillinen, ei jalo - Kullervon sisäinen maailma paljastetaan monologein - ratkaisut yksilön itsensä, eivät kohtalon sanelemia - idealistisen ja empiristisen maailmankatsomuksen ristiriita (kuten Kivellä aina) Nummisuutarit 1864 - komedia - julkaistiin itsenäisenä teoksena toisin kuin useat muut Kiven teokset, sai hyvän vastaanoton, ensimmäisen kirjallisuuden valtionpalkinnon 1865 - ensimmäinen Suomen kirjallisuuden teos, jossa oman ajan yhteiskuntaa katsotaan kansan näkökulmasta - yhteisöllinen perhe; yksilöllinen laki vs. persoonaton oikeus Karkurit 1867 - Kustaa III:n ajan herraskartano - ideadraama: kristillinen idealismi vs. materialismi - proosa vaihtuu silosäkeeksi, kun sisältö muuttuu painavammaksi, ei puhujan säädyn mukaan - yksinäytöksiset Kihlaus ja Yö ja päivä 1866 yleisömenestyksiä Kanervala 1866 ja muihin teoksiin sisältyvät runot - runokokoelma - omakustanne - ns. Kiven kuusimitta - aika vaati sointua, Kivi perusti rytmiin - äänensävy, asennonvaihdokset, tauot merkitseviä - lyyrikonohjelmansa: taidekielen lähentäminen puhekieleen - vastineita Runebergin runoille: ”Suomenmaa” (vs. ”Maamme”), ”Härkä-Tuomo” (vs. ”Hauta Perhossa”) - romantiikkaa: esim. runoilijan hauta -topos runossa ”Ikävyys” - maailmankäsityksen kaksijakoisuus: ”Kaukametsä” - lapsen eroahdistus äidistä: esim. ”Hannan laulu” Karkureissa - energisiä, varhaisliberalistisen edistysuskoisia: ”Karhunpyynti”, ”Mies”, ”Metsämiehen laulu” Leo ja Liina - yksinäytöksinen komedia, käsikirjoitus valmis 1867 Sankarteos (kadonnut) - yksinäytöksinen näytelmä, käsikirjoitus valmis 1867 Lea 1869 - yksinäytöksinen näytelmä, käsikirjoitus valmis 1867 - Helsingin Uuden teatterin avajaisnäytelmänä 1869 = suomalaisen teatterin synty - aihe Raamatusta, loppu idealistinen (epäilevä Joas) Canzio - viisinäytöksinen tragedia, käsikirjoitus valmis 1868 (?), ensiesitys 1897, painettu 1917 - aatelislinna Italiassa epämääräiseen aikaan - Shakespeare-muistumia - idealistinen, allegorinen nainen vs. realistisen maailman vallankumousnainen
- tekeillä 1850-luvun lopulta vuoteen 1869 - Suomen ensimmäinen suomenkielinen romaani - luettu kehitysromaanina, jollainen ei nykynäkemyksen mukaan ole - snellmanilais-hegeliläisen ihanteen toteuttava realistinen romaani: kansankielinen, kansan omalta tasolta kerrottu kansankuvaus - kansan moniäänisyys, ristiriitaisuus; Runebergin kansakuva parodioituu - julkaistiin SKS:n Novellikirjastossa, jolla 50 tilaajaa - August Ahlqvistin murskakritiikki - SKS:n hyllytyksen taustana yhteiskunnallinen tilanne vuoden 1868 nälkäkatastrofin jälkeen - julkaistiin erillisenä teoksena vasta 1873
- naturalistinen farssi - käsikirjoitus valmis 1866, julkaistiin vasta 50 vuoden kuluttua - pohjana lehtiuutinen: Preussin ja Baijerin sota - parodioi sodan, idealismin
- keskeneräinen shakespearemäinen seuranäytelmä Alma - keskeneräinen runonäytelmä Margareta 1871 - yhteistyössä Emil Nervanderin ja Kaarlo Bergbomin kanssa - varioi Runebergin Vänrikkien runoja
Yüklə 221,5 Kb. Dostları ilə paylaş:
|