Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri


Kokki on osa vuoden 1540 kantatilaa.
Tilan  vanha  asuinpaikka,  nimeltään
Saarenkanta, on Juoponlahden suulla.
Nykyinen omistajasuku on asunut Ko-
kin tilaa vuodesta 1904.
Tilakeskus on osa Nurmin vanhaa
kylää. Tilalla ollut pieni torppa päätyi
keittiön  seiniksi,  kun  kansakoulun-
opettaja  Frans  Nyman  /  Ania  raken-
nutti  uuden  päärakennuksen  vuonna
1897  tai  vähän  sen  jälkeen.  Vuonna
1923 taloa korotettiin ja jatkettiin, jol-
loin se sai nykyasunsa. Siinä yhteydes-
sä pohjoispäähän tehtiin noin 64 m2:
n  kokoinen  pirtti.  Talossa  on  jäljellä
vanhoja jugendajan kaakeliuuneja.
Tilalla  on  runsaasti  1930-luvulla
rakennettuja  talousrakennuksia,  mm.
viljamakasiini, aitta ja sauna. Karjakon
asunto ”Laajalan kartano” valmistui v.
1951, mutta on nyt jäänyt varastoksi.
(Rikala2)
KOKKI   
 
 
 
 
 
1030
Nurmintie 125, Nurmi-3-28
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Päärakennus pihalta. (Juhani Rikala)
Aitta. (Juhani Rikala)
Päärakennuksen tyylikkäitä kaakeliuuneja. (Juhani Rikala)

---


Kokki on vuoden 1540 kantatila. Tilan
vanha  asuinpaikka,  jota  on  kutsuttu
Vanhaksi  Kokiksi,  erotettiin  omaksi
Saarenkannan  tilaksi  v.  1904.  Sama
suku on hallinnut tilaa vuodesta 1820.
Tilakeskus on osa Nurmin vanhaa
kylää.  Tilan  pihapiiri  on  kumpareella
aivan  Juoponlahden  rannassa.  Nykyi-
sin  kesäasuntona  toimivan  pääraken-
nuksen eteläosa on rakennettu v. 1797
työväen  asuinrakennukseksi.  Vuonna
1938 rapistunut ja multapenkalla ollut
pohjoispää  purettiin,  mutta  se  raken-
nettiin takaisin vanhojen nurkkakivien
kohdalle  perinteiseen  tapaan  hirrestä
v. 1985. Syvällä olevat ikkunat ja teräs-
kate heikentävät vähän kokonaisvaiku-
telmaa.
Entinen navetan heinälato ja kak-
SAARENKANTA ELI VANHA KOKKI 
1031
Kovapääntie 63, Nurmi-3-21
yksityisomistuksessa 
mm. Eeva Heimovala 1985
RKM II: rakennusperintö, kulttuurihistoria, maisema
siosainen aitta on tehty hirrestä luulta-
vasti  1800-luvulla  tai  aiemmin.  Aitan
ja päärakennuksen kapea väli tekee pi-
hasta intiimin. Pihapiirissä on säilynyt
vanhan asumisen tunnelmaa.
Pihapiirissä  ollut  vanha  päära-
kennus  oli  myös  1700-luvun  lopusta.
1820-luvulla silloinen omistaja, opetta-
ja E. Leistedt piti talossa koulua. Ra-
kennus  toimi  lopulta  kesäasuntona  ja
purettiin  1960-luvun  alussa  perustus-
ten painumisen vuoksi. (Salo1)
Päärakennus, ns. mummun rakennus. (Anneli Salo)
Kokin pihapiiri järveltä 900-luvun alussa. (Anneli Salo)
Kokki ennen jakoa 890-luvulla. Tam-
pereen  Sentraali  Valokuvaus  Atelieri. 
(Anneli Salo)
Pihapiirin kesätunnelmaa, aitta. 
EK 007

---


Vanhin merkintä talosta on jo vuodelta
1514. Juopo on vuoden 1540 kantatila,
mutta se köyhtyi nopeasti, sillä 1600-
luvun alussa se oli autionakin. V. 1915
tila myytiin Nattarille, jolta Aitolahden
työväenyhdistys  hankki  sen  toimipai-
kakseen vuonna 1917.
Juopon  päärakennuksesta  tuli
valmis  työväentalo.  Suuri  hirsiraken-
nus  on  rakennettu  järveen  viettävään
rinteeseen  järven  puolelta  korkean
luonnonkiviperustuksen päälle. Paikka
on osa Nurmin vanhaa kylää. Talo on
kokenut  monet  muutokset,  kun  mm.
ikkunat ja kate on uusittu.
Talossa on järjestetty juhlia, tans-
seja, opinto- ja kirjallisuuskerhoja sekä
muuta  vapaa-ajan  toimintaa.  Mukaan
mahtui  myös  urheilua  ja  aatteen  pa-
loa. Nykyisin talo on käytössä kesäisin.
(Alajoki 1994)
JUOPO / AITOLAHDEN TYÖVÄENTALO  
1032
Kovapääntie 49, Nurmi-1-11
Aitolahden Työväenyhdistys ry
KM IIIv: kulttuurihistoria, maisema
Työväentalon pohjoissivu. JR 008
Jugendkalusteita Tampereelta siirrettynä. JR 008

---

5
Kovapää  on  vuoden  1540  kantati-
la.  Tilan  alkuperäinen  asuinpaikka
on  ollut  lähellä  Juoponlahden  rantaa.
Kovapää on toiminut aikoinaan kesti-
kievarina.  Nykyinen  omistajasuku  on
hallinnut  tilaa  vuodesta  1880.  Tilan
pellot ja metsät on myyty Tampereen
kaupungille.
Pihapiiriä  rajaa  tielle  päin  tiheä
kuusiaita.  Päärakennus  on  rakennettu
todennäköisesti  heti  v.    1880.  Se  on
korjattu  nykyasuunsa  v.  1950  Oska-
ri  Helmisen  suunnitelmien  mukaan.
Mansardikattoisessa rakennuksessa on
klassisismin tyyliä empirevivahtein.
Pienempi asuinrakennus vuodelta
1917  on  selvästi  jugendvaikutteinen.
Siinä on jäljellä alkuperäiset kaakeliuu-
nit. Kaunis hirsipintainen ja säterikat-
toinen  vilja-aitta  on  rakennettu  noin
1935.  Tien  pohjoispuolella  on  myös
pieni  hirsinen  otsa-aitta,  joka  on  to-
dennäköisesti 1820-luvulta. (Kivekäs)
Talon navetta rakennettiin v. 1923
harvinaisesta materiaalista, savi-kaner-
va –seoksesta. (SMK) Rakenne ei kui-
tenkaan  ole  ollut  aikaa  kestävä,  joten
sitä on korjattu tiilellä.
KOVAPÄÄ   
 
 
 
 
 
1033
Nurmintie 83, Nurmi-1-151
yksityisomistuksessa 
mm. Oskari Helminen 1950
RM III: rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema
Päärakennuksen eteläsivu. EK 007
Pikkutalon sisäänkäynti. EK 007
Vilja-aitta. SK 998

---