Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

9
Emil Keso rakennutti talon itselleen ja
vaimolleen Amandalle vanhuudenpäi-
viksi. Kivimäen tila on erotettu Keson
kantatilasta.
Talo  on  purettu  Tampereen  kes-
kustasta ja tuotu nykyiselle paikalleen
v. 1910. Kun se koottiin purkutavaras-
ta, ikkunatyyppejä on monia. Suvussa
kulkevan  perimätiedon  mukaan  Wivi
Lönn  kytkeytyy  talon  historiaan,  to-
dennäköisimmin  uudelleenpystytys-
työn suunnittelijana.
Talossa  on  vaikutteita  uusrenes-
sanssista ja jugendista. Erityispiirteinä
ovat  nurkka-  ja  ikkunalistojen  leik-
kauskoristelu sekä frontonin säleikkö.
Eteläkuisti  on  lasitettu  ehkä  1920-lu-
vulla.  Perinteinen  punainen  katto  on
vaihdettu  harmaaksi  maalattuun  sau-
mapeltiin.
Keson vanhapari asui talon läntis-
tä kolmannesta ja muita tiloja vuokrat-
tiin  tamperelaiselle  herrasväelle.  Hei-
dän kuoltuaan tyttäret asuivat sitä itse,
kunnes tyttärentytär myi tilan v. 1991
nykyisille omistajille. He nimittivät ti-
lan Villa Vaahteraksi. (Punnonen+)
KIVIMÄKI / VILLA VAAHTERA 
1018
Aitoniementie 394, Hirviniemi-2-33
yksityisomistuksessa  
Wivi Lönn 1910?
R III: rakennushistoria
Päärakennuksen eteläsivu. EK 007
Kivimäki vuoraamattomana n. 90. (Tarja Punnosen kokoelma)

---

0
Ruokonen on vuoden 1540 kantatila,
ja  se  on  ollut  vuodesta  1725  saman
suvun  hallussa.  Sen  talouskeskus  on
aikaisemmin sijainnut Aitoniementien
eteläpuolella alueella, josta on löydetty
kivikautinen asuinpaikka.
Uusi  talonpaikka  on  metsänreu-
nassa  olevalla  rinteellä.  Tilan  jäljellä
oleva  päärakennus,  ns.  vaarin  puoli
eli pytinki, lienee rakennettu 1840-lu-
vulla,  mutta  se  on  siirretty  nykyiselle
paikalleen  v.  1906  Kustaa  Ruokosen
syytinkiasunnoksi. Samalla se sai uus-
renessanssimaisen ulkoasun.
Pytingin  pohjoispuolelle  on  siir-
retty  samaan  aikaan  alempana  sijain-
nut  hirsinen  otsa-aitta,  jota  sanottiin
keskuaitaksi.  Sen  lattialankkuihin  on
veistetty vuosiluku 1777. (Ruokonen2)
Aitan  sokkelissa  on  hiiriltä  ja  muilta
jyrsijöiltä suojaava halkaistu pyöröhir-
si, ”hiirilauta”.
RUOKONEN   
 
 
 
 
1019
Aitoniementie 338, Hirviniemi-1-31
yksityisomistuksessa
R III: rakennushistoria, rakennusperintö
Ruokosen pihapiiri 90-luvulla järveltä. TKA
Keskuaitta. SK 998

---


Tiikon tila on lohkottu Kiikkisestä v.
1905. Alkuaan paikalla on ollut Kiikki-
sen ja Köllin yhteinen torppa Tiikon-
niemi.
Talouskeskus  sijaitsee  korkeim-
malla paikalla niemessä, jonka itäpuo-
lella  virtaavan  Tiikonojan  eli  Myllyo-
jan koskessa oli mylly jo 1590-luvulta
lähtien. Siitä ja muista myllyistä ei ole
jäänyt jälkiä nykypäivään.
Päärakennus  on  rakennettu  v.
1905 tai 1906. 1930-luvulla Juho Ho-
pun aikaan taloa laajennettiin ja koro-
tettiin ja se vuorattiin laudalla. Nykyi-
sen omistajasuvun aikana ikkunoita on
vaihdettu ja talon taakse on rakennettu
lisäsiipi.
Pihapiirissä on myös noin v. 1916
rakennettu  pienempi  asuinrakennus,
ns.  pikkurakennus,  1900-luvun  alku-
puolella  rakennettu  pakari  ja  asuinra-
kennus, ns. punainen pirtti, ja 1930-lu-
vulta oleva tiilinen navetta, joka toimii
nykyisin varasto- ja verstastiloina. (Ei-
nola+)
Rantaan on siirretty v. 1993 Mart-
tilan tilan päärakennus, joka oli raken-
nettu Kulkkaan talon lähellä olleeseen
Sorilan  kyläkeskukseen  v.  1862.  Ny-
kyisellä paikalla sen alla on betoninen
huoltokellari.  Marttilan  Pirtti  toimii
juhlatalona. Aivan rannan tuntumassa
on pieni hirsiaitta, joka lienee 1700-lu-
vun lopusta. Sekin on siirretty paikal-
leen v. 1965. – Alkuperäisessä Martti-
lan  pihapiirissä  Kulkkaan  vieressä  on
jäljellä enää talousrakennuksia.
TIIKKO JA MARTTILA   
 
 
1020
Aitoniementie 277, Hirviniemi-3-122
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Tiikon päärakennus. SK 998
Punainen pirtti. EK 007
Marttilan Pirtti Tiikon rannassa. 
EK 007

---


Aitolahden alueet erotettiin Messuky-
lästä vuoden 1924 alusta, jolloin pan-
tiin alulle oman kirkon rakentaminen.
Laalahden tilan isäntä Rurik Pih-
kala ja hänen vaimonsa Ella lahjoittivat
kirkolle tontin jo v. 1923. Kustaa Ruo-
konen ja hänen vaimonsa Ida luovutti-
vat  Tiikon  tilalta  hautausmaaksi  Met-
säveräjän  vainion.  Kirkon  alueella  oli
”Mylly-Jussi” Kantellin torppa ja vie-
reisessä koskessa mylly ja pärehöylä.
Kirkonkokouksessa  v.  1924  pää-
tettiin  pyytää  suunnittelijaksi  Aito-
lahden  kesäasukas  arkkitehti  Birger
Federley, jolle tiettävästi esitettiin toi-
vomus kirkon tulevasta muotokielestä.
Rurik Pihkalan veli Jaakko Gummerus
oli  toiminut  Porvoon  hiippakunnan
piispana työympäristönään keskiaikai-
nen Porvoon tuomiokirkko. Ehkä vai-
kutuksensa  kirkon  ulkonäköön  antoi
myös entisen emäseurakunnan Messu-
kylän keskiaikainen kivikirkko.
Piispanistuin  siirtyi  v.  1923  Por-
voosta Tampereelle, jonne muuttanut
piispa  Jaakko  Gummerus  vihki  Aito-
lahden kirkon juhannuksena 1928.
Kirkko  on  keskiaikaisen  harmaa-
kivikirkon tyylinen. Kirkkosalin ja sa-
kastin päätykolmiot ovat tiiltä, ja niissä
on pääkuviona risti. Kirkon eteläosas-
sa on lehteri.
Kirkon rakennusaineeksi tarvitta-
va  kivi  kuljetettiin  talkoovoimin  jää-
kelillä  rakennuspaikalle.  Työn  urakoi
Hellén  &  Harju  ja  mestarina  toimi
Juho Rantala.
Kuorissa  olevaan  ikkunaan  tilat-
tiin  lasimaalaus  S.  Vuorion  maalari-
liikkeestä  Helsingistä.  Sen  suunnitteli
AITOLAHDEN VANHA (JA UUSI) KIRKKO 
1021
Aitoniementie 268, Laalahti-1-5
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
Birger Federley 1928
RKM I, valtakunnallisesti merkittävä, rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema
LAALAHDEN KYLÄ
koristetaiteilija  Fritz  Hilbert.  Eräät
Aitolahden huvila-asukkaat lahjoittivat
hopeisen kastemaljan, jonka Birger Fe-
derleyn luonnoksen mukaan piirsi hä-
nen  toimistossaan  silloinen  opiskelija
Harry W. Schreck.
Kirkkosalin  koristemaalauksen
suoritti taidemaalari Kalle Löytänä. Se
on  pääasiassa  reunaornamentiikkaa,
joka  on  Federleyn  suosimaa  spiraali-
eli kierukkamallia. Maalausten alkupe-
räistä asua on myöhemmin muokattu.
Urut ovat Kangasalan urkutehtaan val-
mistamat ja 9-äänikertaiset.
Kirkon  länsipuolelle  sijoitetun
lounaissuomalaista mallia olevan kello-
tapulin toinen kirkonkello on Mikkelin
entisen venäläisen sotilaskirkon kello,
toinen isompi kello on Lokomon va-
lama.
Kirkon  itäpuolelle  on  rakennettu
v.  1970  matala  seurakuntakeskus  rak.
ins. Juhani Palmqvistin suunnitelmilla.
Aitolahden uusi kirkko rakennet-
tiin v. 2001 Olkahisen alueelle seura-
kuntatalon  yhteyteen.  Sen  suunnitteli
Erkki Karvala. (Viisi kirkkoa 2001)
Kirkon pohjoispääty. EK 007 
Tapuli. EK 007

---