Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri


Sorilan kylää. TKM
Aitolahden kohteet

---


Kupi on vuoden 1540 kantatila. Kupi
eli  Hara  eli  Arikkila  oli  1700-luvulla
Sankilan  rusthollin  augmentti.  1900-
luvun  alussa  tila  suunniteltiin  halot-
tavaksi  kymmeneen  osaan.  Useiden
omistajavaihdosten  jälkeen  Kupin  ti-
lakeskuksen ostivat v. 1946 Karjalasta
siirtolaisina tulleet Onni ja Liisa Tuo-
mola, joiden suvulla tila edelleen on.
Tila  sijaitsee  Kupintien  päässä,
Näsinselän  rannalla,  omassa  rauhas-
saan. Rakennukset muodostavat avoi-
men laajan neliöpihan. Hirsirunkoisen
päärakennuksen  vanhin  osa  lienee
rakennettu  1700-luvun  lopulla,  ja  sitä
on  jatkettu  pohjoispään  kamariosalla
1800-luvun  alkupuolella.  Vaikka  ra-
kennusta on uusittu paljon 1940-luvul-
la, siinä on säilytetty 1800-luvun talon-
poikaistalon  ilme.  Ikkunoiden  erikoi-
suutena  ovat  harjakattoiset  kehykset.
Suuressa  pirtissä  on  vanha  leivinuuni
ja  pohjoispään  kamarissa  kakluuni,
joka on peräisin Rongankadulta pure-
tusta talosta.
Pihapiirin  toinen  asuinrakennus
1840-luvulta on ollut väentupana. Sen
hirsirunko on vuorattu tasakertaan asti,
mutta  yläosa  on  vuoraamaton.  Poh-
joispuolelle  1940-luvulla  rakennetun
hirsirunkoisen  navetan  kirvesmiehinä
olivat  Paavo  Rantala  ja  Kalle  Ranta-
nen;  piirustukset  laati  Hämeen-Sata-
kunnan maanviljelysseura. Vain vähän
aikaa  käytetty  rakennus  muutettiin  v.
1971  Matti  Suurosen  suunnitelmilla
vapaa-ajan asunnoksi. (Tuomola+)
Pihapiirin kaksikerroksinen komea
luhtiaitta lienee rakennettu v. 1800 ja
siirretty paikalleen v. 1875.
KUPI  
 
 
 
 
 
1001
Kupintie 118, Aitoniemi-1-74
yksityisomistuksessa
RM III: rakennusperintö, maisema
Luhtiaitta pihan puolelta. KN 007
AITONIEMEN KYLÄ
Päärakennuksen länsisivu. KN 007

---


Aitoniemi  on  vuoden  1540  kantatila.
Sen  haltijasuvut  ovat  vaihtuneet  mo-
neen  kertaan.  Nykyinen  omistaja  on
ostanut paikan v. 1989.
Tilakeskus sijaitsee vielä tänäänkin
ikimuistoisella  paikallaan  laajahkolla
kumpareella  puolen  kilometrin  pääs-
sä  Näsijärven  rannasta.  Päärakennus
oli  pihapiirissä  koivukujan  päätteenä,
mutta se paloi v. 1931. Vieressä ollut-
ta ”vanhan vaarin taloa” laajennettiin
ja korotettiin osin palosta säästyneillä
hirsillä nykyiseen muotoonsa 1930-lu-
vun kuluessa. Nyttemmin vanha tikku-
rappaus on korvattu vaakapaneloinnil-
la, ikkunat on vaihdettu pääosin jaot-
tomiksi ja kate on uusittu profiloiduksi
teräskatteeksi. Kokonaisvaikutelma on
muuttunut.
Pihapiirissä  oleva  osin  hirsirun-
koinen navetta on rakennettu v. 1916,
joten siinä on jugendin yksityiskohtia.
Se  toimii  nykyisin  hevostallina.  Pää-
rakennuksen  lähellä  oleva  luhtiaitta
on  siirretty  paikalleen  Erkkilän  tilalta
1900-luvun alussa. Sen lattialankkuina
on  käytetty  erittäin  paksua  ja  leveää
puutavaraa,  mikä  antaa  syytä  olettaa
sen  olleen  Erkkilän  tilallakin  pitkään.
Sivutien varressa oleva vilja-aitta lienee
1800-luvun lopusta. (Kotiranta+)
Päärakennuksen nykyinen sisäänkäynti. EK 007
Tallin pihasivua. EK 007
AITONIEMI   
 
 
 
 
 
1002
Aitoniementie 789, Aitoniemi-2-341
yksityisomistuksessa
RM IIIv: rakennushistoria, maisema
Rappauspintainen päärakennus 980-luvun alussa. (Jori Härkönen)

---


Päärakennuksen pohjoissivu. EK 007
Päärakennuksen komea sisäänkäynti. 
EK 007
Erkkilä  erotettiin  Aitoniemen  kanta-
tilasta v. 1764. 1900-luvun alussa tilat
jälleen  yhdistettiin.  Nykyään  Erkkilä
on taas itsenäinen tila.
Erkkilän  pitkä  päärakennus  on
lähempänä  rantaa  kuin  Aitoniemen
talouskeskus. Rakennus lienee peräisin
1800-luvun  alusta.  Sen  erikoisuutena
ovat kauniit päätykolmio- ja lapeikku-
nat  ja  kuistin  yläpuolella  olevan  par-
vekkeen  puolipyöreä  kehys.  Kuistin
toisessa päässä on viehättävä kesähuo-
ne, jonka lasituksissa on salmiakkiku-
vioiset yläosat. Rakennus on kunnos-
tettu viime vuosina erittäin tyylikkäästi,
vanhaa lähtökohtaa kunnioittaen.
Pihapiirissä  on  vanha  maakellari,
jonka  maanpäälliset  osat  ovat  kivila-
delmaa. Se oli kymmenen vuotta sitten
täysin romahtanut, mutta nyt sekin on
kunnostettuna pihan komistus. Yhteen
kiveen on hakattu vuosiluku 1877. Pi-
han  uudetkin  talousrakennukset  on
toteutettu vanhaan ympäristöön sopi-
valla tavalla.
ERKKILÄ   
 
 
 
 
 
1003
Aitoniemenranta 5, Aitoniemi-2-12
yksityisomistuksessa
RM III: rakennusperintö, maisema

---

5
Insinööri V. M. J. Viljanen osti v. 1918
Näsijärven Pylsynlahden rannalla ole-
van  tilan,  joka  sai  nimen  Viljasniemi.
Vuodesta 1921 tila on kuulunut vara-
tuomari Arvid Leiniön suvulle.
Nuori  Bertel  Strömmer  suun-
nitteli  lounaaseen  viettävälle  rinteelle
hirsirakenteisen huvilan, joka sai myö-
häisjugendin  ja  alkavan  klassisismin
piirteitä. Sen tyypillisyyksiä ovat kuis-
tin pylväiden kapiteeliosat ja mahtavat
päätykolmioaiheet. Rakennus on puo-
litoistakerroksinen; seinissä on peiteri-
moitettu pystylaudoitus ja hyvin leveät
vaakalistakentät.  Ovet  ovat  lasitettuja
peiliovia. Eteläsivulla ollut avoin ”log-
gia” osoittautui kovin tuuliseksi ja lasi-
tettiin umpeen jo 1920-luvulla. Huvila
on erittäin hyvin hoidettu ja säilytetty
sekä ulkoa että sisältä.
Rakennusvaiheessa  kirvesmiehet
piilottelivat  hirsikehikon  takana,  kun
punaisten joukot liikkuivat Näsijärven
jäällä. (Leinonen+)
Pylsynlahden  etelärannan  tuntu-
massa  on  viulisti  Ignatiuksen  raken-
nuttama  hirsihuvila,  jonka  sanotaan
olevan myös Bertel Strömmerin suun-
nitteleman. Huvila on tyyliltään yksin-
kertaista klassisismia ja hyvin huonos-
sa kunnossa.
VILJASNIEMI/LEINIÖ (JA IGNATIUS) 
1004
Latohuhdantie 141, Aitoniemi-2-315
yksityisomistuksessa  
Bertel Strömmer 1918
RM II: rakennustaide, maisema
Länsipääty. EK 007
Nuoren Bertel Strömmerin piirustukset vuodelta 98. TKA

---