Projektitoiminta

Projektinhallinta Clt310pro Kevät 2007 Luentokalvot: Antti Arppe (Luentokalvot tehty aiempaa Projektityöskentely-kurssia varten. Lähinnä päivämäärien yms. osalta kalvot päivitti Sauli Nurmi.)

• Ytimeltään yhteisöllistä kokemuksen ja sosiaalisen talonpoikaisjärjen soveltamista

Projektitoiminta

• loppujen lopuksi on kyse terveestä sosiaalisesta järjen ja organisaatioihin kertyneen yhteisen kokemuksen hyödyntämisestä

• kokemukset ovat kiteyneet käsitteisiin ja niiden määritelmiin ja näiden edustamiin konventioihin hahmottaa projektitoimintaa

• pyörää ei todellakaan kannata keksiä uudestaan

”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” (tuntematon) ”Projektinvetäjän ei pidä sekaantua projektin yksityiskohtaiseen tekemiseen” (AA) ... ja muita kansanviisauksia

Kurssin motivaatio ja tavoitteet

• Projektit ovat yhä enenevässä määrin keskeisin (kollektiivisen) toiminnan muoto niin yksityisissä kuin julkisissa organisaatioissa: esim. Nokian kännykät (HS 31.3.2002)

• Samankaltaisten, toistuvien tehtävien toteuttaminen on jo pitkään ollut väistymässä

• Tavoitteena on antaa yleiskuva siitä, mitä projektit ja projektitoiminta ovat sekä miten projekteja suunnitellaan, seurataan ja ohjataan

Miksi organisaatiot toimivat projektien kautta?

• projektit tarjoavat mahdollisuuden joustavaan toimintaan

• ne voidaan käynnistää koota vastaamaan tiettyyn tarpeeseen, minkä jälkeen kyseiset resurssit voidaan ohjata uusiin tarpeisiin

• nopeuttavat organisaatioiden reagointikykyä

•  yhä dynaamisempi toimintaympäristö

Kurssin rakenne ja suoritus

• Itsenäistä opiskelua

• Tentti

• Harjoitustyö

• Laajuus 3 op (tentti + työ)

• KPK-ohjelman opiskelija 2 op (tentti)

Suoritus: tentti

• Laajuus 2 opintopistettä

• Syventävien opintojen tiedekuntatenttipäivänä joko ke 25.4. (ilm. ma 16.4.) tai ke 16.5. (ilm. ma 7.5.)

• Käsitteet ja niiden yhteydet sekä keskeisiä periaatteellisia kysymyksiä

• Kurssikirja: Artto, Karlos (2002/2003). Managing Business by Projects

• soveltuvin osin, soveltuvin osin
• tutkittavissa laitoksen kirjastosta sekä luentomateriaalihyllyssä kanslian laitoksen viereisessä aulassa (Siltavuorenpenger 20 A, 3. kerros)

Tenttimateriaali

• Artton kirjasta seuraavat kohdat:

• 1: 2-3, 5-8
• 2: 3-4
• 3: 1, 3-4
• 4: 1, 7
• 5: 1-5
• 6: 1-8
• 7: 1.3-1.4, 2-8
• 8: 1-8
• 9:1-4, 6
• 11: 1, 4, 6
• 12: 1,3-4

• Materiaali kurssin verkkosivuilla:

• http://www.ling.helsinki.fi/kit/2006k/clt310pro/

Suoritus: harjoitustyö

• laajuus 1 opintopiste

• pienimuotoinen projektisuunnitelma

• tarkempi ohjeistus kurssin Internet-sivulla

Missä projekteissa olette itse olleet mukana? Mitä projekteja olette vieneet läpi – päävastuullisena henkilönä?

Omia projektejani

• Erinäiset juhlatilaisuudet opiskeluaikana

• Edustajistovaalikampanja

• Diplomityö

• DI-tutkinto

• ruotsin kieliopintarkistusohjelma

• projektityö(skentely)kurssi

• väitöskirja (kesken)

Esimerkkejä projekteista I

• http://www.pmforum.org/library/case.htm

• Human Genome Project

• 15 vuoden kesto
• identifioida ihmisen kaikki (arviolta) 80 000 geeniä

• Internet2

• nopeampi tietoverkko akateemiseen käyttöön

• Canadian Government: Wide Procurement Reform Project

• Kanadan valtion hankintatoimen kehittämisprojekti

• Terveydenhuollon kehittämisprojekti Suomessa

Esimerkkejä projekteista II

• ESA: Ariane 5

• Yhdysvaltain laivasto: High-flyer F-14

• Pyramidit, katedraalit, Eiffel-torni, Sydneyn oopperatalo, Kiasma

• Ruotsin Akatemian murresanakirja

• aloitettu jo 1800-luvulla
• edennyt 2000 mennessä kirjaimeen ’T’

• Mikä ei olisi projekti: esim. GNU-”projekti? (lisää myöhemmin)

Projektien erilaisia ryhmittelyjä (Artto: 10)

• organisaation suhde projektiin

• investointi tai hankinta
• toimitus
• investoinnit ja toimitukset voivat muodostaa (toimitus)ketjun, jonka päässä on loppuasiakas (end-user, customer)

• sisäinen vai ulkoinen projekti

• missä asiakas/sponsori/omistaja on?

• projektien sovellusalue tai piirteet

Projektityyppien keskeiset parametrit (Youker)

•